Nykymaailmassa Gibson Guitar Corporation on saavuttanut kiistattoman merkityksen yhteiskuntamme useilla alueilla. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Gibson Guitar Corporation:stä on tullut kiinnostava aihe, joka herättää keskustelua, pohdintaa ja toimintaa. Mielenterveysvaikutuksistaan maailmanlaajuiseen talouteen Gibson Guitar Corporation on herättänyt kiinnostuksen tutkijoissa, asiantuntijoissa ja kansalaisissa, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään, analysoimaan ja tarvittaessa parantamaan tämän asian nykytilannetta. Tässä artikkelissa tutkimme Gibson Guitar Corporation:n eri puolia ja sen merkitystä jokapäiväisessä elämässä sekä mahdollisia lähestymistapoja sen haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Gibson Brands, Inc.[1] (ent. Gibson Guitar Corporation) on yhdysvaltalainen akustisten, sähkö- ja bassokitaroiden valmistaja.
Orville Gibson aloitti mandoliinien valmistamisen 1894 Yhdysvalloissa Michiganin Kalamazoossa. Orville Gibsonin soittimia markkinoimaan perustettiin vuonna 1902 Gibson Mandolin-Guitar Mfg. Co, Ltd, mutta Gibson itse lopetti toimintansa yrityksessä vuoden kuluttua.
Gibson kehitti 1920- ja 1930-luvuilla kitarasuunnittelua useilla tavoilla. Mallistossa oli esimerkiksi Gibson L5. Vuonna 1936 yritys esitteli ensimmäisen "Electric Spanish" -mallin ES-150, jota pidetään ensimmäisenä kaupallisesti menestyneenä sähkökitarana.
Gibson teki ensimmäisen umpirunkoisen kitaransa (Les Paul Model) Vuonna 1952 yhteistyössä kitaristi Les Paulin kanssa. Vuonna 1958 mallistoon tulivat muun muassa Gibson Explorer, Flying V ja puoliakustinen ES-335. Kaksikelainen "humbucker"-mikrofoni esiteltiin vuonna 1957. Les Paul -mallin valmistus päättyi 1961 SG-mallin vuoksi, mutta valmistusta jatkettiin 1960-luvun lopulla, kun kitaran ottivat käyttöön esimerkiksi Eric Clapton ja Peter Green. Sekä Les Paul että SG tulivat myöhemmin hyvin suosituiksi heavy metal -kitaristien käytössä. Gibson Firebird esiteltiin vuonna 1963.
Gibsonin ja Fenderin kitaroiden välille syntyi lopulta perinteinen kilpailuasetelma: Fenderin Stratocaster- ja Telecaster-malleissa on yksikelaiset mikrofonit, joiden tuottama ääni on terävämpi ja kireämpi kuin Gibsonin humbuckerien tuottama, joka puolestaan on täyteläisempi ja pehmeämpi.
Gibson-kitaroiden tuotanto siirrettiin 1970-luvulla Kalamazoosta Nashvilleen Tennesseehin.
Gibsonin tytäryhtiö Epiphone valmistaa Gibsonin myydyimmistä malleista edullisempia versioita. Epiphonen tuotteiden Gibsonia alhaisemmat myyntihinnat ja valmistuskustannukset johtuvat huokeampien raaka-aineiden käytöstä, suuremmista sarjavalmistuseristä ja osin kiinalaisten ja korealaisten soitintehtaiden käytöstä.
Muita Gibsonin omistamia soitinvalmistajia ovat kitaravalmistajat Kramer Guitars ja Steinberger, bassokitaroihin erikoistunut Tobias, pianovalmistaja Baldwin Piano Company, tehoste- ja MIDI-laitevalmistaja Oberheim ja rumpuja valmistava Slingerland. Gibson valmistaa myös Gibson-merkkisiä vahvistimia. Gibsonilla on tehdas myös Memphisissä, missä valmistetaan ja myydään Custom Shop -kitaroita.
Heritage Guitars Company on itsenäinen kitaravalmistaja, jonka perustivat Gibsonin entiset työntekijät Gibsonin siirryttyä Nashvilleen[2].