Tässä artikkelissa Gimme Shelter (vuoden 1970 elokuva):n aihetta käsitellään eri näkökulmista ja lähestymistavoista. Gimme Shelter (vuoden 1970 elokuva) on nykyään erittäin tärkeä aihe, joka on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion. Kautta historian Gimme Shelter (vuoden 1970 elokuva) on ollut lukuisten tutkimusten, keskustelujen ja pohdiskelujen kohteena, mikä on osoittanut sen vaikutuksen ja ulottuvuuden ymmärtämisen tärkeyden. Tässä mielessä tämän artikkelin päätavoitteena on analysoida Gimme Shelter (vuoden 1970 elokuva):n eri ulottuvuuksia ja tarjota kattava yleiskatsaus, jonka avulla lukijat voivat ymmärtää sen merkityksen, seuraukset ja mahdolliset seuraukset yhteiskunnan eri alueilla. Lisäksi esitellään uusia tutkimuksia ja löytöjä, jotka laajentavat ymmärrystämme Gimme Shelter (vuoden 1970 elokuva):stä ja tarjoavat päivitetyn ja rikastuttavan näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Gimme Shelter | |
---|---|
![]() |
|
Ohjaaja | |
Tuottaja | Porter Bibb |
Säveltäjä | The Rolling Stones |
Kuvaaja |
Albert Maysles David Maysles |
Pääosat | The Rolling Stones |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Maysles Films |
Ensi-ilta | 1970, Suomessa 1972 |
Kesto | 90 min |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
|
Gimme Shelter on yhdysvaltalainen pitkä dokumenttielokuva The Rolling Stones -yhtyeen kiertueesta Yhdysvalloissa vuonna 1969. Dokumentti sai ensi-iltansa vuonna 1970, ja sen ohjaajina ovat toimineet David Maysles, Albert Maysles ja Charlotte Zwerin.
Elokuvassa on mukana runsaasti kuvamateriaalia Altamontin festivaaleilta 6. joulukuuta 1969, jossa Rollareiden esityksen aikana järjestysmiehen tekemä puukotus oli taitekohta pasifistisen hippiaatteen etenemisessä rockpiireissä. Puukotus tallentui sattumalta, kun suomalaissukuinen kameramies Eric Saarinen kuvasi yleisöä.[1] Puukotus löydettiin materiaalista vasta editointivaiheessa.[2]
The Rolling Stonesin lisäksi elokuvassa esiintyvät myös muun muassa Jefferson Airplane, The Flying Burrito Brothers ja Tina Turner.
Helsingin Sanomien Helena Ylänen arvioi Gimme Shelterin tuoreeltaan 1972 kohtalaiseksi mutta hieman ylipitkäksi konserttifilmiksi, jossa äänimiksaus kadottaa välillä Jaggerin laulun mutta sekalainen kuvamateriaali on leikattu taitavasti kokoon. [3]
The New York Timesin kriitikot valitsivat Gimme Shelterin vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[4]