Nykyään Gjoa Haven on aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja kiinnostuksen kohteiden huomion. Olipa kyseessä kulttuuriilmiö, näkyvä henkilö tai historiallinen tapahtuma, Gjoa Haven on onnistunut vaikuttamaan merkittävästi yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme kaikkea Gjoa Haven:een liittyvää yksityiskohtaisesti sen alkuperästä sen nykypäivän vaikutuksiin. Muutaman seuraavan sivun aikana sukeltaamme kattavaan analyysiin, jonka avulla voimme paremmin ymmärtää Gjoa Haven:n tärkeyttä nykymaailmassa. Valmistaudu löytämään yllättäviä ja kiehtovia asioita Gjoa Haven:stä.
Gjoa Haven (ᐅᖅᓱᖅᑑᖅ) Uqsuqtuuq |
|
---|---|
![]() ![]() Gjoa Haven |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio |
![]() |
Territorio | Nunavut |
Alue | Kitikmeot |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | Pikkukylä |
– Pormestari | Joanni Sallerina |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 28,47 km² |
Korkeus | 47 m |
Väkiluku (2006) | 1 064 |
– Väestötiheys | 37,4 as./km² |
Aikavyöhyke | UTC-7 |
– Kesäaika | UTC-6 |
Postinumero | X0B 1J0 |
Suuntanumero(t) | 867 |
Gjoa Haven (inuktitutiksi Uqsuqtuuq, tavumerkeillä ᐃᖃᓗᒃᑑᑦᑎᐊᖅ) on pikkukylä Kanadassa, Nunavutin territoriossa. Kylä sijaitsee Kuningas Williamin saaren kaakkoisosassa, Kitikmeotin alueella. Kylän väkiluku on 1 064 (2006).[1] Kylän nimesi norjalainen tutkimusmatkailija Roald Amundsen (norj. Gjøahavn tai "Gjøan satama"), luoteisväylän etsinnässä käyttämänsä laiva Gjoan mukaan. Kylä sijaitsee tiettömällä alueella, ja ainoat liikenneyhteydet ovat vuosittaisen yhteysaluksen lisäksi lentokoneet. Kylässä sijaitsee Gjoa Havenin lentoasema.
Vuonna 1903 Roald Amundsen etsi luoteisväylää ja kartoitti arktisia saaria. Saman vuoden lokakuussa meri alkoi jäätyä, ja hän ankkuroi Gjoa-laivansa nykyisen Gjoa Havenin luonnonsatamaan.[2] Hän kutsui aluetta "maailman parhaimmaksi pieneksi satamaksi". Retkikunta vietti alueella kaksi vuotta, jona aikana Amundsen oppi selviytymistaitoja paikallisilta inuiiteilta. Taidot olivat elintärkeitä hänen myöhemmällä Etelämantereelle suuntautuneella tutkimusmatkallaan. Kylästä käsin hänen retkikuntansa tutki Boothian niemimaata ja etsi magneettisen pohjoisnavan tarkkaa sijaintia. Muutamat paikalliset asukkaat väittävät olevansa sukua Amundsenin retkikunnan jäsenille.[3][4]