Glückstadt

Tässä artikkelissa tutkimme vaikutusta, joka Glückstadt:llä on ollut yhteiskunnan eri alueilla. Saapumisestaan ​​lähtien Glückstadt on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ja herättänyt keskusteluja sen vaikutuksista eri aloilla. Vuosien varrella Glückstadt on osoittautunut tärkeäksi aiheeksi, joka on käynnistänyt merkittäviä muutoksia tavassamme olla tekemisissä, työskennellä ja viihdyttää itseämme. Tässä mielessä on olennaista analysoida, kuinka Glückstadt on muuttanut todellisuutemme ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuteen. Syntymisestään nykypäivään Glückstadt on jättänyt lähtemättömän jäljen yhteiskuntaan, mikä saa meidät pohtimaan sen vaikutuksia ja mahdollisia pitkän aikavälin seurauksia.

Glückstadt
Glückstadtin merellistä kaupunkikuvaa.
Glückstadtin merellistä kaupunkikuvaa.
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Glückstadt

Koordinaatit: 53°48′N, 9°25′E

Valtio Saksa
Osavaltio Schleswig-Holstein
Piirikunta Steinburg
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 22,76 km²
Korkeus 2 m
Väkiluku 11 478 (2 011)[1]
 – Väestötiheys 504 as./km²









Glückstadt (tansk. Lykstad) on kaupunki Hampurin metropolialueella Schleswig-Holsteinin osavaltion eteläosassa Saksassa. Se sijaitsee Elben pohjoisrannalla 16 kilometriä lounaaseen Itzehoen kaupungista.

Historia ja nähtävyyksiä

Glückstadtin vaakuna perustamisvuodelta 1617.

Glückstadtin eli ”onnen kaupungin” perusti Kristian IV vuonna 1617 vastapainoksi kasvavalle Hampurille. Kuningas alkoi houkutella kaupunkiin asukkaita lupauksella uskonnonvapaudesta. Ensimmäiset asukkaat olivat Hollannista paenneita sefardijuutalaisia ja reformisteja. Talouselämä alkoi kehittyä 1640-luvulla. Glückstadt menetti 1700-luvun kuluessa kauppakaupungin asemaansa Hampurille ja Altonalle ja alkoi kehittyä sotilas- ja hallintokaupungiksi. Toisen maailmansodan jälkeen pakolaisten muutto kaksinkertaisti kaupungin asukasluvun.

Glückstadtin sataman vanhat talorivistöt ovat suojelukohteita. Nykyisen sataman alueella oli vuosina 1630–1710 Kristian IV:n rakennuttama linna, joka kuitenkin purettiin ränsistymisen vuoksi. Glückstadtin kirkko (Die Glückstädter Kirche) rakennettiin 1618–1623 ja se edustaa renessanssin ja varhaisbarokin ylimenokautta. Vanhankaupungin pohjoisreunalla Venuskummulla (Venusberg) sijaitsee vesitorni, johon on rakennettu näköalaravintola. Keskustan koillispuolella avautuu laaja puistoalue, Stadtpark.

Vuonna 1632 valmistuneessa Brockdorff-Palais’ssa sijaitsee Detlefsen-Museum, jossa esitellään Glückstadtin historiaa ja elämänmenoa noin vuodesta 1700 alkaen. Museo itsessään on eräs kaupungin vanhimpia säilyneitä rakennuksia.

Liikenne

Glückstadtin rautatieasema sijaitsee Marschbahn-radan varrella. Kaupungista on junayhteys Hampuriin Elmshornin kautta. Lossiyhteys Wischhafeniin (Elbfähre Glückstadt–Wischhafen) kuljettaa vuosittain satoja tuhansia ajoneuvoja. Glückstadtin halki kulkee valtatie B 431 (Bundesstraße 431) ja kaupunki sijaitsee maisemateiden Deutsche Fährstraße, Grüne Küstenstraße sekä Elberadweg varrella. Moottoritie A 23 kulkee kaupungin läheisyydessä.

Muuta

Glückstadtin paikallislehti on Norddeutsche Rundschau. Lehti jatkaa vuonna 1740 perustetun Glückstädter Fortunan perinteitä.

Suomessakin aikoinaan kierrellyt muusikko Conrad Greve oli syntyään glückstadtilaisia.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Bevölkerung der Gemeinden in Schleswig-Holstein am 31.12.2011 (pdf) 19.7.2012. Hampurin ja Schleswig-Holsteinin tilastotoimisto. Viitattu 18.10.2021. (saksaksi)

Aiheesta muualla