Glagoliittinen kirjaimisto
Nykymaailmassa Glagoliittinen kirjaimisto:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe laajalle ihmisjoukolle. Sen merkitys näkyy sen synnyttämien keskustelujen määrässä sekä sen läsnäolossa yhteiskunnan eri alueilla. Poliittisella, sosiaalisella, taloudellisella tai kulttuurisella alalla Glagoliittinen kirjaimisto on perustavanlaatuinen rooli. Glagoliittinen kirjaimisto on kiinnittänyt kaiken ikäisten ja -alojen ihmisten huomion sen vaikutuksista ihmisten jokapäiväiseen elämään aina uusien teknologioiden kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Glagoliittinen kirjaimisto:n eri ulottuvuuksia ja sen merkitystä nykyään.
Glagoliittinen kirjaimisto eli glagolitsa on vanhin tunnettu slaavilainen kirjaimisto. Pyhä Kyrillos (827–869) ja Pyhä Methodius (826–885) loivat glagoliittisen kirjaimiston vuonna 855 tai vuosien 862–863 paikkeilla muun muassa Raamatun kääntämiseksi slaavilaisille kielille.
Nykyisestä kyrillisestä merkistöstä käytetään nimityksiä alfavit tai azbuka, joista jälkimmäinen viittaa kahteen ensimmäiseen glagoliittiseen kirjainmerkkiin (az ja buky).