Glossa

Glossa-päivänä olemme erittäin tärkeän aiheen edessä, joka ansaitsee käsitellä ja keskustella yksityiskohtaisesti. Vaikutus, joka Glossa:llä on ollut elämäämme, on kiistaton, ja sen merkitys on kiistaton. Kautta historian Glossa on ollut lukuisten tutkimusten, keskustelujen ja pohdiskelujen kohteena, mikä osoittaa sen merkityksen eri alueilla ja yhteyksissä. Tässä artikkelissa perehdymme Glossa:n maailmaan, tutkimme sen monia puolia ja analysoimme sen vaikutusta nykyiseen yhteiskuntaamme. Täydellisen ja objektiivisen näkemyksen tarjoamiseksi tarkastelemme erilaisia ​​näkökulmia ja argumentteja rikastaaksemme ymmärrystämme Glossa:stä ja sen vaikutuksista.

Tämä artikkeli käsittelee tekstiselitystä. Glossa on myös latinankielinen termi kielelle. Glóssa on kylä Kreikassa.
Latinankielisen käsikirjoituksen marginaaliin lisätyt Glosas Emilianenses -glossat ovat ensimmäisiä lauseita, jotka on kirjoitettu hispanialais-romaanisella espanjan kielen esimuodolla.

Glossa (lat. glossa = kieli) tarkoittaa filologiassa lyhyttä yksittäisen tekstikohdan tai sanan selitystä. Usein sillä tarkoitetaan kirjan tai käsikirjoituksen marginaaliin tai rivien väliin lisättyä huomautusta, joka selittää alkuperäisen tekstin jonkin sanan tai osan merkitystä.

Glossat saattoivat vaihdella yksinkertaisista marginaaliin lisätyistä huomautuksista tai sanan käännöksistä alkuperäisen tekstin rinnalla kulkevaan laajempaan käännökseen. Ne saattoivat myös sisältää viittauksia samanlaisiin tekstikohtiin muualla teoksessa. Kokoelma glossia muodostaa glossaarion, selittävän sanaluettelon. Glossien kokoaminen glossaarioiksi synnytti leksikografian, ja tällä tavoin kootut glossaariot olivat itse asiassa ensimmäisiä sanakirjoja. Nykyenglannissa termi glossary tarkoittaa sanastoa.

Keskiajalla glossa-menetelmää käytettiin skolioiden eli tietynlaisten kommenttien kirjoittamiseen. Glossat olivat keskiaikaisen teologian keskeinen väline. Usein tietyt raamatunkohdat yhdistettiin tiettyihin tunnettuihin glossiin, joita monet teologit pitivät lähes yhtä auktoritatiivisina kuin raamatunkohtaa itseään. Glossia käytettiin myös keskiajan oikeustieteessä: roomalaisen lain ja kanonisen lain glossat kehittyivät monissa kysymyksissä yleisesti hyväksytyiksi lähtökohdiksi (sedes materiae) lain tulkinnalle.

Aiheesta muualla

  • Gigot, Francis: Scriptural Glosses Catholic Encyclopedia. 1911. New York: Robert Appleton Company. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Gloss