Glukagoni

Seuraavassa artikkelissa perehdymme Glukagoni:n kiehtovaan maailmaan, tutkimme sen eri puolia ja huomaamme sen merkityksen nykyisessä yhteiskunnassamme. Glukagoni on ollut kiinnostuksen ja tutkimuksen kohde jo pitkään, ja sen vaikutus ulottuu arjen eri osa-alueille. Näillä linjoilla analysoimme perusteellisesti sen vaikutusta kulttuuriin, teknologiaan, politiikkaan ja moniin muihin olennaisiin näkökohtiin. Lisäksi tarkastellaan sen kehitystä ajan myötä ja miten se on leimannut trendejä ja merkittäviä muutoksia eri aloilla. Valmistaudu uppoutumaan jännittävälle matkalle Glukagoni:n läpi ja tutustu kaikkeen, mitä tällä teemalla on meille tarjottavanaan.

Glukagoni.

Glukagoni on peptidihormoni, joka säätelee sokeriaineenvaihduntaa. Sitä erittyy haiman Langerhansin saarekkeiden alfasoluista (Α-solut) koko eliniän ajan. Glukagoni on insuliinin vastavaikuttaja.[1] Kun verensokeri on alhaalla, glukagoni lisää glukoosia vereen. Veren glukoosipitoisuus puolestaan stimuloi insuliinin eritystä yhdessä ruoansulatuskanavan entsyymien (GIP) kanssa.

Glukagoni vapauttaa adrenaliinin avustamana glukoosia maksan glykogeenivarastosta. Glukagoni käynnistää glukoneogeneesin jo ennen maksan glykogeenivarastojen ehtymistä, jolloin elimistön varastorasvoista muodostuu vereen glukoosia.

Sairaalloisen korkea glukagonintuotanto voi johtua esimerkiksi glukagonoomasta.

Glukagonia voidaan käyttää vastamyrkkynä beetasalpaajan aiheuttaman myrkytyksen hoidossa.

Lähteet

  1. ↑ Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 177. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Glukagoni.