Glutamyylitransferaasi

Nykymaailmassa on väistämätöntä olla utelias Glutamyylitransferaasi:sta. Puhummepa sitten ajankohtaisesta aiheesta, historiallisesta henkilöstä tai luonnonilmiöstä, Glutamyylitransferaasi herättää yhteiskunnassa laajaa kiinnostusta. Glutamyylitransferaasi:n vaikutus on havaittavissa eri aloilla populaarikulttuurista akateemiseen maailmaan, mukaan lukien politiikka ja talous. Siksi on tärkeää tutkia perusteellisesti kaikkea Glutamyylitransferaasi:een liittyvää, ymmärtää sen merkitys ja vaikutus elämäämme. Tässä artikkelissa perehdymme Glutamyylitransferaasi:n kiehtovaan maailmaan ja tutkimme sen eri puolia ja merkitystä nykyisessä kontekstissa.

Malli glutamyylitransferaasin rakenteesta

Glutamyylitransferaasi on veressä[1] ja erityisesti maksan kudoksessa esiintyvä entsyymi. Se liittää glutamyyliryhmän aminohappoihin ja kykenee myös hydrolysoimaan peptideitä[2]. Kun glutamyylitransferaasi liittää glutamyyliryhmän vesimolekyyliin, syntyy glutamaattia.[3]

Glutamyylitransferaasin pitoisuus kuvaa maksan kuntoa.[1] S-GT on laboratoriotutkimus jossa mitataan glutamyylitransferaasia. Arvo kohoaa runsaan alkoholin käytön, sappiteiden tukoksen ja hepatiitin seurauksena. Arvo tasaantuu muutamassa viikossa alkoholin käytön lopetuksesta.

Viitearvot:[4]

  • Miehet alle 60 U/l
  • Naiset alle 40 U/l

Käyttö bioteknologiassa

Glutamyylitransferaasin toimintaa korkeassa suolapitoisuudessa onnistuttiin parantamaan luomalla kahdesta Aspergillus-suvun γ-glutamyylitransferaasista proteiinikimeeri. Proteiinikimeeri koostui Aspergillus sydowii -homeen γ-glutamyylitransferaasin 148 ensimmäisestä aminohaposta, jonka perään liitettiin Aspergillus oryzae -homeen γ-glutamyylitransferaasin aminohapot 142-584. Proteiinikimeeri sai suolankestävyyttä ja säilytti toimintakyvyn laajalla pH-alueella. Lisäksi sen lämmönkestävyys säilyi korkeana. Tutkimuksen päämääränä oli luoda glutamyylitransferaasi, jolla voitaisiin nostaa soijakastikkeen ja mison glutamaattipitoisuutta ja saada niihin enemmän umamin makua.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b Turunen, Seppo: Biologia: Ihminen, s. 177. (5.–7. painos) WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-29701-8
  2. ↑ Glutamyylitransferaasi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri: Laboratoriokeskus. Viitattu 25.2.2011.
  3. ↑ a b Hironori Senba, Arisa Nishikawa, Yukihiro Kimura, Shinichi Tanaka, Jun-ichi Matsumoto, Mikiharu Doi, Shinji Takenaka: Improvement in salt-tolerance of Aspergillus oryzae γ-glutamyl transpeptidase via protein chimerization with Aspergillus sydowii homolog. Enzyme and Microbial Technology, 1.6.2023, 167. vsk, s. 110240. doi:10.1016/j.enzmictec.2023.110240 ISSN 0141-0229 Artikkelin verkkoversio.
  4. ↑ Glutamyylitransferaasi (P-GT) Duodecim Terveyskirjasto. Kustannus Oy Duodecim. Viitattu 19.9.2016.