Gneissi

Tämän päivän artikkelissa puhumme Gneissi:stä, aiheesta, joka on epäilemättä herättänyt kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa viime aikoina. Gneissi on ongelma, joka vaikuttaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta kulttuuriin, mukaan lukien talouteen ja ihmissuhteisiin. Koko tämän lukemisen aikana tutkimme perusteellisesti eri näkökohtia, jotka pyörivät Gneissi:n ympärillä, analysoimalla sen vaikutuksia ja seurauksia eri yhteyksissä. Epäilemättä Gneissi on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi, joten sen ymmärtäminen eri näkökulmista on välttämätöntä laajemman ja rikastuttavan näkemyksen saamiseksi.

Gneissi, jossa esiintyy tyypillistä koostumusraitaisuutta.
Gneissibreksialohkare Osmussaarella, Virossa.
Gneississä voi olla esimerkiksi graniitista sulkeumia, jotka erottuvat juonteiden välissä soikeina pullistumina.

Gneissi on yleinen metamorfinen kivilaji, joka on tyypillisesti keski- tai karkearakeinen, ja jossa on koostumusraitaisuutena ilmenevä suuntaus.[1][2] Gneissi-nimitystä käytetään erityisesti maasälpä–kvartsi-pitoisista kivistä, mutta mineraalikoostumus ei ole olennainen osa gneissin määritelmää.[2] Gneissiä syntyy korkean asteen (korkean lämpötilan) aluemetamorfoosissa.

Kun graniitti metamorfoituu paineen alaisena, siitä tulee graniittigneissiä. Graniitti ja gneissi muodostuvat samoista mineraaleista: niissä on maasälpää, kiillettä ja kvartsia. Väriltään se on joko harmaa tai punertava, joskus myös melkein musta.[1]

Gneissejä voidaan myös nimetä mineraalikoostumuksensa mukaan, esimerkiksi kiillegneissi, joka sisältää hyvin runsaasti kiillettä. Kiillegneissin väri vaihtelee mustasta harmaaseen. Kiilteestä johtuen rakenne on usein liuskeinen. Magmakivistä syntyneistä gneisseistä käytetään myös nimitystä ortogneissi, sedimenttikivistä syntyneitä kutsutaan nimellä paragneissi. Seoskiviin eli migmatiitteihin kuuluvan suonigneissin tunnistaa kerrosmaisesti vuorottelevista vaaleista ja tummista raidoista.

Suomen maakuntakivistä gneissi on Keski-Pohjanmaan maakuntakivi.[3]

Gneissiä käytetään rakennuskivenä.[1]

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ a b c Geologia.fi: Gneissit
  2. ↑ a b Neuendorf, Klaus K. E., ym.: Glossary of geology, s. 275. Alexandria, Va.: American Geological Institute, 2005. ISBN 978-0-922152-76-6
  3. ↑ Keski-Pohjanmaa www.gtk.fi. Arkistoitu 22.5.2018. Viitattu 21.5.2018.