Goranit
Tässä artikkelissa tutkimme Goranit:n aihetta perusteellisesti, tarkastelemme sen alkuperää, sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan ja sen merkitystä jokapäiväisen elämän eri alueilla. Ymmärtääksemme tätä ilmiötä paremmin perehdymme sen historiaan, analysoimme eri näkökulmia ja annamme äänen alan asiantuntijoille. Kaikilla näillä sivuilla kehotan lukijaa pohtimaan Goranit:tä eri näkökulmista ja kyseenalaistamaan omia ennakkokäsityksiään siitä. Toivon, että tämä artikkeli osoittautuu tiedon ja inspiraation lähteeksi ja rikastuttaa Goranit:n ympärillä käytävää vuoropuhelua.
| Goranit | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Väkiluku | 60 000 | ||||||||||||||||||||||||
|
Merkittävät asuinalueet
|
|||||||||||||||||||||||||
| Kielet | gorani, makedonia, bosnia, serbia, albania | ||||||||||||||||||||||||
| Sukulaiskansat | bosniakit, bulgarialaiset, Makedonian muslimit, pomakit, serbit | ||||||||||||||||||||||||
.svg)
Goranit on pieni eteläslaaveihin kuuluva etninen ryhmä, jonka jäseniä elää entisen Jugoslavian alueella, lähinnä Goran alueella Kosovossa, Pohjois-Makedoniassa sekä Albaniassa. Goranit kutsuvat äidinkieltään nimellä našinski tai gorani, ja se on jonkinlaista torlakin murretta. Viimeisessä Jugoslavian väestönlaskennassa vuonna 1991 Goran alueen ihmisistä 58 prosenttia ilmoitti puhuvansa gorania äidinkielenään.[1]
Goranit olivat aluksi ortodoksikristittyjä, mutta kääntyivät islaminuskoon osmanien hallinnon aikana. Goraneita arvioidaan olevan jäljellä 10 000–15 000 henkeä.
Lähteet
- ↑ Goranski govor (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
- Huovinen, K.: ”Vanhat vihat” ja Kosovon eri yhteisöiden olot (myös suomenk. nimen ja vähemmistöaseman lähde) 2005. Työväen akatemia. Arkistoitu 7.3.2016. Viitattu 7.6.2008.