Gregorius IX

Artikkeli: Teknologian vaikutus koulutukseen Nykyään teknologialla on ollut keskeinen rooli koulutuksen kehityksessä. Gregorius IX on vaikuttanut merkittävästi tapaan, jolla opiskelijat hankkivat tietoja ja kehittävät taitoja. Digitaalinen vallankumous on muuttanut opettajien opetusta ja oppilaiden oppimistapaa tablettien ja tietokoneiden sisällyttämisestä luokkahuoneeseen verkkooppimisalustojen käyttöön. Tässä artikkelissa tarkastellaan Gregorius IX:n vaikutuksia koulutukseen, analysoidaan sen etuja ja haasteita sekä sen vaikutusta tulevien ammattilaisten valmennukseen.

Gregorius IX
Henkilötiedot
Koko nimi Ugolino di Conti
Syntynytn. 1145
Anagni, Kirkkovaltio
Kuollut22. elokuuta 1241
Rooma, Kirkkovaltio
Paavi
Paavius alkoi 19. maaliskuuta 1227
Paavius päättyi 22. elokuuta 1241
Edeltäjä Honorius III
Seuraaja Celestinus IV
Pedro Berrugueten maalaus.

Gregorius IX (oikea nimi: Ugolino di Conti, noin 11451241) oli paavina 19. maaliskuuta 122722. elokuuta 1241.[1]

Taistelu keisaria vastaan

Gregorius IX kuului vaikutusvaltaiseen soturisukuun.[2] Hän seurasi tarkkaan edeltäjänsä Honorius III:n ja enonsa Innocentius III:n luomaa perinnettä paavin ylivallan pönkittämisessä. Hän muistutti enoansa myös siinä, että molemmilla oli lainopillinen koulutus ja diplomaattista kokemusta.

Gregorius kävi edeltäjänsä tavoin Sisilian ja Saksan hallitsijan Fredrik II:n kimppuun, julisti tämän harhaoppiseksi ja valtasi Kirkkovaltion sotajoukkojen ja kapinallisen Lombardian liittokunnan avulla ristiretkellä olleen Fredrikin napolilaiset alueet. Kesällä 1229 Fredrik II palasi odottamatta Italiaan, mikä riitti hajottamaan paavia tukeneet sotajoukot. Vuonna 1230 Gregorius joutui neuvottelujen jälkeen perumaan Fredrikille julistamansa pannan, mutta Sisiliassa takavarikoidut kirkon tilukset Fredrikin täytyi vastineeksi palauttaa. Lisäksi Sisilian papisto vapautettiin samalla sekä maallisten tuomioistuinten alaisuudesta että verovelvollisuudesta kuninkaalle. Lombardiassa puhkesi vuonna 1236 aseellinen taistelu sekä Fredrik II:n ja hänen kapinallisten alaistensa välillä että keisarin italialaisten kannattajien ja vastustajien välillä. Gregorius IX julisti Fredrik II:n uudelleen pannaan vuonna 1239 sen jälkeen, kun oli ottanut uudelleen keisarinvastaisen Lombardian liittokunnan johtoonsa. Gregorius oli jo aikeissa julistaa sodan, kun kuolema keskeytti vihamielisyydet vuonna 1241.[2] Innocentius IV jatkoi Frederikin vainoamista. Gregorius oli kuollessaan varsin iäkäs, noin 95-vuotias.

Merkitys Suomelle

Kirjeellä, jonka Gregorius päiväsi 23. tammikuuta 1229, hän antoi siirtää Suomen piispanistuimen Nousiaisista soveliaampaan paikkaan, Turkuun Koroistenniemelle. Läheisen Halisten kaupunginosan halki kulkeva pääkatu on nimetty Gregorius IX:n tieksi.[3]

Katso myös

Lähteet

  • Hanska, Jussi: Kristuksen sijaiset maan päällä? (Paaviuden historiaa apostoli Paavalista Johannes Paavali toiseen) Vammala: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-719-2

Viitteet

  1. Hanska 2005, s. 321.
  2. a b Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 8. Ristiretket, s. 297-298. WSOY, 1981. ISBN 951-0-09736-5
  3. Aimo annos: Miksi hirmuhallitsija on Halisissa? ts.fi. 11.2.2006. Viitattu 18.7.2022.

Aiheesta muualla