Tässä artikkelissa tutkimme Guido Mazzoni:tä eri näkökulmista, jotta voimme analysoida sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Käymme läpi sen historian, sen mahdolliset sovellukset ja sen vaikutukset eri alueilla. Guido Mazzoni on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime vuosina, herättää keskustelua useilla sektoreilla ja on herättänyt lukuisia tutkimuksia. Näillä linjoilla perehdymme sen tärkeimpiin ulottuvuuksiin ymmärtääksemme sen vaikutusta nykymaailmaan.
Guido Mazzoni | |
---|---|
![]() Guido Mazzoni |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. kesäkuuta 1859 Firenze |
Kuollut | 29. toukokuuta 1943 (83 vuotta) Firenze |
Kansalaisuus | Italia |
Ammatti | runoilija, professori, poliitikko |
Kirjailija | |
Äidinkieli | italia |
Tuotannon kieli | italia |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
|
Guido Mazzoni (12. kesäkuuta 1859 Firenze – 29. toukokuuta 1943 Firenze[1]) oli italialainen oppinut ja runoilija, Firenzen Istituto superioren professori. Runoilijana hän kuvaa syvästi ja herttaisesti kuvaa etupäässä perhe-elämää iloineen ja suruineen. Hänen runokokoelmiaan ovat muun muassa Poesie (1882), Nuove poesie (1886), Poesie (1890), Le voci della vita (1893).[2]
Mazzonin tieteellisistä teoksista merkittäviä ovat esimerkiksi Laudi cortonesi del sec. XIII (1890), Avviamento allo studio critico delle lettere italiane (1891), Le odi e il giorno di G. Parini commentati (1897), L’Ottocento (1905), Esercitazioni sulla letteratura religiosa in Italia nei secoli XIII e XIV (1905).[2]
Mazzoni oli senaattori vuodesta 1910.[1]