Nykymaailmassa Guillaume de l’Hôpital on saavuttanut ennennäkemättömän merkityksen. Puhummepa sitten Guillaume de l’Hôpital:stä yhteiskunnallisena ilmiönä, tieteellisen tutkimuksen aiheena tai julkisuuden henkilönä, hänen läsnäolollaan on merkittävä vaikutus yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Guillaume de l’Hôpital:n tärkeimpiä puolia, sen vaikutusta eri alueilla ja sen mahdollisia vaikutuksia jatkuvasti muuttuvaan maailmaamme. Tarkastelemme yksityiskohtaisen analyysin avulla, kuinka Guillaume de l’Hôpital:stä on tullut tänään määräävä tekijä ja kuinka sen läsnäolo jättää jälkensä myös tulevaisuudessa.
Guillaume de l’Hôpital | |
---|---|
![]() |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 1661 Pariisi |
Kuollut | 2. helmikuuta 1704 (noin 42 vuotta) Pariisi |
Koulutus ja ura | |
Väitöstyön ohjaaja | Johann Bernoulli |
Instituutti | Ranskan tiedeakatemia |
Tutkimusalue | differentiaalilaskenta |
Tunnetut työt |
L’Hôpitalin sääntö oppikirja |
|
L'Hôpitalin markiisi Guillaume François Antoine (1661 Pariisi, Ranska – 2. helmikuuta 1704 Pariisi)[1] oli ranskalainen sotilas ja matemaatikko.[2] Hänet tunnetaan etenkin L’Hôpitalin säännöstä.
Hän kirjoitti maailman ensimmäisen differentiaalilaskennan oppikirjan, joka julkaistiin vuonna 1696. L’Hôpital ihaili Johan Bernoullia, joka ymmärsi Leibnizin kehittämiä laskentamenetelmiä, ja palkkasi Bernoullin opettamaan itseään. Opetus jatkui myöhemmin kirjeenvaihdon muodossa. Kirjeenvaihto löytyi vuonna 1922 ja osoittaa, että kirjan pääasiallinen sisältö, myös L’Hôpitalin sääntö on itse asiassa Bernoullin kehittämä. L'Hôpital kuitenkin korjasi useita Bernoullin tekemiä virheitä, kuten väitteen että 1/x:n integraali on äärellinen. Bernoulli esitti vaatimuksia tekijänoikeudestaan vasta L'Hôpitalin kuoleman jälkeen, koska pelkäsi tämän vaativan maksamiaan palkkioita takaisin. Hänen vaateitaan ei juuri uskottu ennen kirjeenvaihdon löytymistä.[3]