Guineanlahti

Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Guineanlahti:tä ja sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaamme. Guineanlahti on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena vuosien ajan, eikä sen merkitys ole vähentynyt ajan myötä. Kattavan analyysin avulla tarkastelemme Guineanlahti:n eri puolia ja puolia sen alkuperästä sen rooliin nykymaailmassa. Tutkimme sen merkitystä, sen vaikutuksia ja vaikutusta eri aloilla sekä sen merkitystä suurelle yleisölle. Tämän tutkimuksen avulla toivomme tarjoavamme täydellisemmän ja rikastuttavamman kuvan Guineanlahti:stä ymmärtääksemme paremmin sen tärkeyttä ja vaikutuksia maailmaan, jossa elämme.

Guineanlahti saarineen ja sen ympärillä olevat valtiot.
Guineanlahtea São Tomén saaren eteläpuoliselta pieneltä Ilhéu das Rolasin saarelta nähtynä.

Guineanlahti on laaja Atlantin valtameren lahti Afrikan länsirannikolla Liberiassa sijaitsevan Cape Palmasin ja Gabonissa sijaitsevan Cap Lopezin välissä.[1]

Niger-joen suisto erottaa Guineanlahden erillisiksi Bonnyn- ja Benininlahdeksi.

Rantavaltioita edellä mainittujen lisäksi lännestä etelää kohti ovat Norsunluurannikko, Ghana, Togo, Nigeria, Kamerun ja Päiväntasaajan Guinea.

Guineanlahteen virtaavat Nigerin lisäksi Volta ja Ogooué. Suurimmat saaret, Bioko, São Tomé ja Príncipe, kuuluvat tuliperäiseen ”Kamerunin-linjaan” (engl. Cameroon Volcanic Line).[2][3] Saarista viimeisinä mainitut muodostavat São Tomé ja Príncipen saarivaltion. Kamerunin-linjaan kuuluva Annobónin saari[3] jää lahden etelärajan ulkopuolelle.

Guineanlahden pohjoisrannikko tunnetaan historiallisesti nimellä Ylä-Guinea, itärannikko nimellä Ala-Guinea.[4] Eurooppalaiset kauppiaat ja tutkimusmatkailijat jakoivat Ylä-Guinean rannikon varhain neljään osaan, jotka saivat lännestä itään lueteltuina nimet Pippurirannikko, Norsunluurannikko, Kultarannikko ja Orjarannikko. Näistä nimistä Norsunluurannikko on nykyisinkin käytössä alueella sijaitsevan valtion nimenä. Kultarannikko tunnetaan nykyään maana nimellä Ghana.

2000-luvulla merirosvous on lisääntynyt nopeasti Guineanlahdella. Vuonna 2011 hyökkäyksiä sattui 64, kun vuosikymmen aiemmin niitä ei ollut yhtään. Merirosvous on vaikuttanut etenkin Beniniin, jonka Cotonoun sataman liikenne on laskenut 70 %.[5]

Tärkeimmät satamat

Lähteet

  1. ↑ Limits of the oceans and seas (Special Publication N° 53), s. 19. Monte Carlo, Monaco: International Hydrographic Organization, 1953. Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 25.11.2012. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Schlüter, Thomas: Geological Atlas of Africa: With Notes on Stratigraphy, Tectonics, Economic Geology, Geohazards, Geosites and Geoscientific Education of Each Country, s. 98–100. Springer, 2008. ISBN 3540763244 Teoksen verkkoversio Viitattu 25.11.2012. (englanniksi)
  3. ↑ a b Gascoigne, Angus: Islands of São Tomé and Príncipe of the coast of Equatorial Guinea World Wildlife Fund. Viitattu 23.11.2012. (englanniksi)
  4. ↑ ”Guinea”, Otavan iso Fokus, 2. osa (El–Io), s. 946. Otava, 1973. ISBN 951-1-00272-4
  5. ↑ http://www.rfi.fr/afrique/20120228-etats-afrique-ouest-souffrent-piraterie-maritime

Aiheesta muualla