Gunnar Ekman

Tässä artikkelissa aiomme tutkia Gunnar Ekman:n kiehtovaa elämää ja sen vaikutusta nykymaailmaan. Gunnar Ekman on ollut kiistanalainen hahmo alusta alkaen, ja se on herättänyt suurta ihailua ja kritiikkiä. Vuosien varrella Gunnar Ekman on jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja vaikuttanut yhteiskunnan ja kulttuurin eri puolille. Tieteen alan innovaatioistaan ​​vaikutuksiinsa maailmanpolitiikkaan Gunnar Ekman on ollut muutoksen tekijä, joka yllättää ja herättää miljoonien ihmisten kiinnostuksen ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tarkastelemme hänen perintöään ja tutkimme, kuinka hänen vaikutuksensa on edelleen ajankohtainen.

Gunnar Ekman vuonna 1913.

Gunnar Henrik Julius Ekman (22. joulukuuta 1883 Rantasalmi – 5. lokakuuta 1937 Helsinki)[1] oli suomalainen eläintieteilijä ja Helsingin yliopiston ylimääräinen professori vuodesta 1928.[2] Sitä ennen hänellä oli vuodesta 1915 dosentuuri. Hän tutki kehitysmekaniikkaa ja oli sen ensimmäinen edustaja Suomessa.[3] Hän julkaisi tutkimuksia myös yleisbiologian ja vertailevan anatomian alalta,[4] kaikkiaan lähes sata tieteellistä kirjoitusta, myös biologian oppikirjoja.[2]

Lähteet

  1. ↑ Kuolinilmoitus, Helsingin Sanomat, 08.10.1937, nro 271, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  2. ↑ a b Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 103. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8
  3. ↑ Leikola, Anto: ”Ekman, Gunnar (1883–1937)”, Suomen kansallisbiografia, osa 2, s. 523–524. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-443-6 Teoksen verkkoversio.
  4. ↑ Otavan Iso tietosanakirja, osa 2, p. 742. Otava 1968.

Aiheesta muualla

  • Ekman, Gunnar hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)