Tässä artikkelissa tutkimme vaikutusta, joka Guru Granth Sahib:llä on ollut nyky-yhteiskuntaan. Guru Granth Sahib on viime vuosina noussut kasvavaan kiinnostuksen aiheeseen, koska sen vaikutus kattaa jokapäiväisen elämän eri osa-alueita. Ilmestymisestään lähtien Guru Granth Sahib on herättänyt keskustelua ja kiistaa sekä ajanut merkittäviä muutoksia tavassa, jolla ihmiset näkevät ja kokevat ympäröivän maailman. Näillä sivuilla analysoimme Guru Granth Sahib:n eri puolia ja tutkimme sen vaikutuksia kulttuuriin, politiikkaan, tekniikkaan, talouteen ja ihmisten henkilökohtaiseen elämään. Monitieteisen lähestymistavan avulla tämä artikkeli pyrkii valaisemaan syvällistä vaikutusta Guru Granth Sahib:llä nyky-yhteiskuntaan.
Sri Guru Granth Sahib on sikhi-uskonnon pyhä kirja. Sen ensimmäinen muoto, jonka guru Arjan Dev kokosi vuonna 1604, oli nimeltään Adi Granth.[1] Adi Granth, jonka nimi tarkoittaa ensimmäistä kirjaa, sisälsi viiden ensimmäisen sikhigurun hymnejä sekä Namdevin, Kabirin, Ravidasin ja sheikki Faridin lauluja.[2] Valmis kirja, Grant Sahib, julkaistiin 1705–1706, sen julkaisi viimeinen guru Gobind Singh.[3] Gobind Singh ei valinnut itselleen seuraajaa vaan ohjeisti sikhejä pitämään Grant Sahibia gurujensa edustajana, jolloin kirjan nimeen tuli guru.[2]
Grant Sahib on keskeisellä sijalla sikhiläisessä jumalanpalveluksessa. Kunnioituksen merkiksi kirjaa pidetään valtaistuimella, ihmisten istuessa lattialla. Selänkääntäminen pyhälle kirjalle on kiellettyä samoin kuin istuessa jalkojen suuntaaminen sitä kohti. Jumalanpalveluksen päätteeksi kirja avataan sattumanvaraisesta kohdasta, joka resitoidaan gurun johdolla tulevaa päivää varten.[2]