Nykymaailmassa Gustaf Cygnaeus on aihe, josta on tullut yhä tärkeämpi ja joka on kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Syntymisestään lähtien Gustaf Cygnaeus on synnyttänyt loputtomasti keskustelua, tutkimusta ja pohdiskelua eri aloilla. Sen vaikutukset ovat tulleet vaikuttamaan ihmisten jokapäiväiseen elämään sekä eri toimialojen ja toimialojen kehitykseen. Tässä artikkelissa tutkimme Gustaf Cygnaeus:n monia puolia sen alkuperästä sen nykyisiin vaikutuksiin. Tavoitteena on ymmärtää paremmin sen merkitys ja merkitys nyky-yhteiskunnassa.
Gustaf Alexander Cygnaeus | |
---|---|
![]() Cygnaeus noin vuonna 1890. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 24. joulukuuta 1851 Helsinki |
Kuollut | 1. huhtikuuta 1907 Turku |
Ammatti | lehtori, toimittaja |
Puoliso | Wilhelmina Cygnaeus |
|
Gustaf Alexander Cygnaeus (24. joulukuuta 1851 Helsinki – 1. huhtikuuta 1907[1] Turku[2]) oli suomalainen Turussa vaikuttanut lyseon lehtori, toimittaja ja taiteenharrastaja.[1]
Cygnaeuksen vanhemmat olivat pataljoonansaarnaaja Per August Cygnaeus ja Augusta Beata Ringbom. Hän pääsi ylioppilaaksi 1868 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1873. Cygnaeus toimi Turun ruotsalaisen klassillisen lyseon apulaislehtorina 1877–1889 ja lehtorina 1889–1907. Hän perusti Turkuun Åbo Tidning -lehden ja oli sen päätoimittaja 1885–1906. Cygnaeus oli mukana perustamassa Turun ruotsalaista teatteria ja Turun taideyhdistystä. Hän oli taideyhdistyksen puheenjohtaja 1891–1907.[1]
Cygnaeus oli naimisissa vuodesta 1889 näyttelijä Sofia Wilhelmina Backlundin kanssa.[1]