Nykymaailmassa Gustaf Fredrik Gejtel on saavuttanut suuren merkityksen ja kiinnostuksen, mikä on synnyttänyt lukuisia keskusteluja ja tutkimusta eri aloilla. Syntymisestään lähtien Gustaf Fredrik Gejtel on vaikuttanut merkittävästi muun muassa yhteiskuntaan, talouteen, kulttuuriin ja tieteeseen. Vuosien varrella Gustaf Fredrik Gejtel on kehittynyt ja sopeutunut nykytilanteen erilaisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin, ja sillä on keskeinen rooli eri sektoreiden kehityksessä ja muuttamisessa. Tästä syystä on tärkeää analysoida ja ymmärtää perusteellisesti Gustaf Fredrik Gejtel:n vaikutukset ja laajuus nykyään sekä sen tulevaisuuden vaikutukset.
Gustaf Fredrik Gejtel (24. toukokuuta 1821 Hattula – 10. tammikuuta 1888 Turku) oli suomalainen senaattori ja lääninsihteeri.
Gejtelin vanhemmat olivat kapteeni Adolf Fredrik Gejtel (k. 1830) ja Fredrika Wegelius. Hän kävi Hämeenlinnan triviaalikoulua ja Turun lukiota, pääsi ylioppilaaksi 1841 ja suoritti Helsingin yliopistossa tuomarintutkinnon 1844. Gejtel sai varatuomarin arvon 1848.
Gejtel oli Suomen senaatin oikeusosaston ylimääräisenä kopistina 1847–1849, Turun ja Porin läänin varalääninsihteerinä 1849–1856, päätullijohtokunnan sihteerinä 1856–1859 ja Turun ja Porin läänin lääninsihteerinä 1859–1874. Hän oli Suomen senaatin oikeusosastolla senaattorina 1874–1885.
Gejtel oli naimisissa vuodesta 1850 Eufrosyne Katarina Utterin kanssa.[1]