Seuraavassa artikkelissa tutkitaan Gustaf Wilhelm Molander:n kiehtovaa maailmaa, joka on herättänyt ihmisten huomion ja kiinnostuksen kaikkialla. Gustaf Wilhelm Molander on herättänyt intohimoisia keskusteluja ja inspiroinut lukuisia tutkimuksia sen vaikutuksista yhteiskuntaan ja sen merkityksellisyyteen korkeakouluissa. Vuosien varrella Gustaf Wilhelm Molander on kehittynyt ja jättänyt lähtemättömän jäljen historiaan ja sillä on keskeinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla. Yksityiskohtaisen analyysin avulla tarkastellaan Gustaf Wilhelm Molander:n merkitystä ja vaikutusta, mikä tarjoaa ainutlaatuisen ja oivaltavan näkemyksen tästä erittäin tärkeästä aiheesta.
Gustaf Wilhelm Molander (2. kesäkuuta 1863 Kuopio – 22. joulukuuta 1938 Viipuri) oli suomalainen juristi, lääninsihteeri ja valtioneuvos.[1][2][3]
Molanderin vanhemmat olivat rovasti Karl Henrik Oskar Molander (1824–1905) ja Edla Viktoria Floman (k. 1918). Hän pääsi ylioppilaaksi 1883 Jyväskylän lyseosta ja suoritti Helsingin yliopistossa tuomarintutkinnon 1889 ja kameraalitutkinnon 1890. Molander sai varatuomarin arvon 1892.[1][4][2][3]
Molander nimitettiin Turun ja Porin läänin varalääninsihteeriksi 1893. Hän oli kruununvoutina Mynämäen kihlakunnassa 1897–1906 ja Käkisalmen kihlakunnassa 1906–1912. Molander oli sitteen Viipurin lääninhallituksen lääninsihteerinä 1912–1928 ja jäi sitten eläkkeelle. Hän oli Suomen Kauppapankki Oy:n valtion asiamiehenä 1913–1919 ja sai valtioneuvoksen arvon vuonna 1916.[1][2][3]
Molander oli Käkisalmella kaupunginvaltuuston jäsenenä ja kouluneuvosotn puheenjohtajana.[3]
Molander oli naimisissa 1892–1937 opettaja Elin Ungernin (k. 1937) kanssa ja vuodesta 1937 Eeva Stiina Karhusen kanssa. [1] Molanderin veljiä olivat lääninkanslisti Karl Herman Molander (1851–1882), toimittaja Lennart Oskar Molander (1854–1906) ja Viipurin lääninvankilan saarnaaja Lauri Johannes Molander (1866–1899).[4]