Gustav Schwab

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Gustav Schwab-aihetta, joka on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena useilla tiedon aloilla. Gustav Schwab on kiinnittänyt tutkijoiden, ammattilaisten ja suuren yleisön huomion, koska se on merkityksellinen ja vaikuttaa nyky-yhteiskuntamme keskeisiin näkökohtiin. Sen vaikutuksista terveyteen, ympäristöön, politiikkaan, talouteen, kulttuuriin, historiaan ja inhimilliseen kehitykseen, Gustav Schwab:stä on tullut keskeinen keskustelun ja pohdinnan aihe nykymaailmassa. Tämän artikkelin aikana tarkastelemme Gustav Schwab:n eri näkökulmia ja ulottuvuuksia tavoitteenamme tarjota kattava ja hyvin perusteltu näkemys tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Gustav Schwab
Gustav Schwab
Gustav Schwab
Henkilötiedot
Koko nimi Gustav Benjamin Schwab
Syntynyt19. kesäkuuta 1792
Stuttgart
Kuollut4. marraskuuta 1850 (58 vuotta)
Stuttgart
Ammatti kirjailija
Kirjailija
Äidinkielisaksa
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Gustav Benjamin Schwab (19. kesäkuuta 1792 Stuttgart – 4. marraskuuta 1850 Stuttgart) oli saksalainen runoilija ja konsistorineuvos. Ludwig Uhlandin ja Justinus Kernerin ohella Schwab on svaabilaisen runoilijakoulukunnan huomattavia edustajia. Hänen parhaita teoksiaan ovat balladit ja romanssit ja erityisesti ne runot, joissa saa ilmauksensa hänen rakkautensa kotiseutuun. Hänen tuotantoonsa kuuluu lauluja Kreikan ja Puolan puolesta, mietelyriikkaa ja retoriikkaa. Kokoelman Gedichte (1828) lisäksi hän julkaisi teokset Deutsche Volksbücher (1836–1837), Sagen des klassischen Altertums (1838–1840), Schillers Leben (1840) sekä Alphonse de Lamartinen käännöksiä (1826), maantieteellisiä ja elämäkerrallisia teoksia ynnä muuta. Hänen poikansa on Christoph Theodor Schwab (1883).[1]

Suomennetut teokset

  • Huwi-kirja: jossa on kauniita, sydäntä liikuttavaisia, hirmuisia ja naurattavia juttuja: 1:nen - 3:mas juttu. (Die deutschen Volksbücher), suom. A. E. Ahlqvist. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1860. – Sisältää kertomukset: Robert der Teufel (Die Schildbürger), Griseldis (Avio-vaimon nöyryys) ja Robert Pirulainen (Robert der Teufel)
  • Ksi Ksin luolan ihmelukko (Das Schloss in der Höhle Xa Xa), toimittaja Teuvo Pakkala. Julkaisussa: Yhteissidoksen emotietue, Helsingissä : Kustannusosakeyhtiö Otava , Sarja: Mailta ja meriltä, n:o 5. – Teos verkossa
  • Tarujen Hellas: vanhoja klassillisia satuja (Griechische Heldensagen), suom. Arnold Laurell ja Werner Anttila, kuvat A. J. Carstens ym. Hämeenlinna: Karisto 1957, 2. tark. p. Karisto 1977. 7. p. 2000 ISBN 951-23-1182-8

Lähteet

  1. ↑ Schwab, Gustav Benjamin, Nordisk familjebok 24. 1916 (ruotsiksi)

Aiheesta muualla