Gutilaiset

Tässä artikkelissa aiomme analysoida ja keskustella aiheesta Gutilaiset, aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta ja keskustelua nyky-yhteiskunnassa. Käsittelemme eri näkökulmista ja lähestymistavoista tärkeimpiä ja kiistanalaisimpia Gutilaiset:een liittyviä näkökohtia, jotta voimme tarjota täydellisen ja yksityiskohtaisen kuvan tästä aiheesta. Tässä artikkelissa tutkimme sen vaikutuksia eri aloilla sekä sen vaikutuksia ja seurauksia. Samoin tarkastelemme asiaa koskevia erilaisia ​​mielipiteitä ja näkemyksiä tarjoamalla kriittisen ja objektiivisen analyysin. Tämän analyysin avulla pyrimme tarjoamaan kattavan kuvan Gutilaiset:stä ja sen merkityksestä nykyään.

Gutilaiset valloittamassa kaupunkia Babyloniassa. Kuva on vuodelta 1915.

Gutilaiset (sutilaiset) olivat Iranin vuoristosta lähtöisin oleva kansa, joka noin 2200–2150 eaa. tunkeutui nykyisessä Irakissa sijaitsevaan Mesopotamiaan ja hävitti Akkadin imperiumin rippeet.[1] Heiltä ei ole jäänyt omia kirjoituksia, joten kaikki tieto gutilaisista perustuu heidän vihollistensa sumerilaisten, akkadilaisten ja assyrialaisten syytöksiin maansa tuhoamisesta.[2]

Gutilaiset tulivat Zagros-vuoristosta, missä he elivät Hamadanin ympäristössä. He hallitsivat osia Mesopotamiasta noin sadan vuoden ajan, mutta heidän valtakaudellaan alueella oli myös itsenäisiä kaupunkivaltioita kuten Lagaš.[3] Ensimmäinen maininta gutilaisista Akkadin historiasta kertovissa vanhoissa kirjoituksissa on Naram-Sinin valtakaudelta.[2] Vuosina 2141–2138 eaa. gutilaisten hallitsijana oli Erridupizir.[4] Gutilaisten valtakausi päättyi, kun Urukin kaupungin Utu-hengal voitti heidän kuninkaansa Tiriganin noin vuonna 2116 eaa. Utu-hengalin seuraajat Ur-Nammu ja Šulgi jatkoivat taistelua gutilaisia vastaan ja ajoivat heidät pois Sumerista.[3][2][5]

Lähteet

  1. ↑ W. J. Hambli: Warfare in Ancient Near East, s. 102–107. Taylor & Francis, 2006. ISBN 9780415255882 google books Viitattu 5.11.2012.
  2. ↑ a b c Gutians - World History Encyclopedia worldhistory.org.
  3. ↑ a b Guti Encyclopedia Britannica
  4. ↑ Erridupizir Biograghy pantheon.world.
  5. ↑ Grimberg, Carl: Kansojen historia. Osa 1. Egypti - Etu-Aasia, s. 367. WSOY, 1980. ISBN 951-0-09729-2