Hämeenlinnan Tarmo

Nykymaailmassa Hämeenlinnan Tarmo:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe monille ihmisille ympäri maailmaa. Hämeenlinnan Tarmo on aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi joko yhteiskuntavaikutuksensa, populaarikulttuurin vaikutuksensa tai nykypäivän merkityksensä vuoksi. Aiheen asiantuntijoista suureen yleisöön kaikilla on jotain sanottavaa tai opittavaa Hämeenlinnan Tarmo:stä. Tässä artikkelissa tutkimme Hämeenlinnan Tarmo:een liittyviä eri näkökohtia ja näkökulmia, jotta voimme syventää sen merkitystä ja ymmärtää paremmin sen roolia eri yhteyksissä.

Hämeenlinnan Tarmo
Perustettu 1903
Paikkakunta Hämeenlinna
Lajit yleisurheilu, voimailu, suunnistus,
Jäseniä 1 000
Puheenjohtaja Hannu Lähteenmäki

Hämeenlinnan Tarmo on vuonna 1903 perustettu hämeenlinnalainen urheiluseura, jolla on tällä hetkellämilloin? noin 1 000 jäsentä.

Tarmolla on yleisurheilu-, voimailu-, suunnistusjaostot. Seuran puheenjohtajana toimii Hannu Lähteenmäki. Seuran ensimmäinen puheenjohtaja sen perustamisesta aina vuoteen 1923 asti oli Eemeli Juureva[1].

Vielä 1970-luvulle seuran toimintaan kuului jääkiekko, jossa sen paikallisvastustajat olivat HPK ja sittemmin maahockeyyn erikoistunut Tiikerit eli HT-85.

Jääkiekko

Pääartikkeli: Hämeenlinnan Tarmo (jääkiekko)

Tarmo oli yksi Suomen parhaita jääkiekkoseuroja 1940- ja 1950-luvulla. Seura voitti Jääkiekon SM-kultaa vuosina 1948 ja 1949. Mitalisijoilla Tarmo oli noina vuosikymmeninä yksitoista kertaa.[2][3]

Tarmo oli vuonna 1903 perustetun Hämeenlinnan Tarmon jääkiekkojaosto. Jääkiekkotoiminta Tarmossa alkoi 1935 ja toiminta loppui 1975, jolloin Hämeenlinnan jääkiekkotoiminta keskitettiin HPK:lle.[4]

Saavutuksia

  • SM-kultaa 1948, 1949
  • SM-hopeaa 1945, 1946, 1947, 1950, 1951, 1953, 1956
  • SM-pronssia 1952, 1958

Katso myös

Lähteet

  1. ↑ Kuka_kukin_oli:_J fi.wikisource.org/wiki. Viitattu 20.11.2024.
  2. ↑ Raatikainen, Voitto: Talviurheilun sankarit. Karisto, 1979.
  3. ↑ Hämeenlinna urheilukaupunkina jukkajoutsi.com. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 5.10.2014.
  4. ↑ HPK:n historia hpk.fi. Viitattu 5.10.2014.

Aiheesta muualla