Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko

Tässä artikkelissa tutkimme lisää Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko-aihetta, joka on viime vuosina kiinnittänyt niin tutkijoiden, ammattilaisten kuin harrastajienkin huomion. Syntymisestään lähtien Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko on herättänyt suurta kiinnostusta eri aloilla, mikä on synnyttänyt keskusteluja ja pohdiskeluja, jotka ovat merkittävästi edistäneet tietämyksen kehittämistä sellaisilla aloilla kuin tiede, teknologia, kulttuuri ja yhteiskunta yleensä. Näillä sivuilla uppoudumme Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko:n kiehtovaan maailmaan ja analysoimme sen eri puolia, sen vaikutusta ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Aloitamme sen alkuperästä sen mahdolliseen tulevaan kehitykseen löytö- ja ymmärrysmatkalle, jonka avulla voimme arvostaa Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko:n merkitystä ja potentiaalia nykymaailmassa.

Pyhien Aleksanteri Nevskin ja Johannes Krysostomoksen kirkko
Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko elokuussa 2012.
Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko elokuussa 2012.
Sijainti Hämeenlinna, Kauriala
Koordinaatit 60.9951°N, 24.4515°E
Seurakunta Helsingin ortodoksinen seurakunta
Rakentamisvuosi 1962
Suunnittelija Mika Erno
Materiaali tiili, betoni
Tyylisuunta modernismi
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko eli Jumalanäidin Tihvinäläisen ikonin kirkko (aiemmin [1]Pyhien Aleksanteri Nevskin ja Johannes Krysostomoksen kirkko) on Helsingin ortodoksisen seurakunnan pyhäkkö. Hämeenlinnassa, Kaurialan kaupunginosassa, Vanhan hautausmaan reunalla sijaitseva kirkko on vihitty käyttöön vuonna 1962. Arkkitehti Mika Ernon suunnittelema kirkko on yksinkertainen punatiilinen, nyttemmin valkoiseksi maalattu rakennus, jonka länsipäädyssä on betoninen kellotorni. Suurin osa kirkollisesta esineistöstä on peräisin Hämeenlinnan vanhasta, Rantatorin varrella sijainneesta puisesta ortodoksikirkosta, niin myös venäläisvalmisteinen ikonostaasi. Lisäksi kirkossa on jonkin verran irtaimistoa 1920-luvulla kaupunginkirjastoksi muutetusta ja nykyään Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen käytössä olevasta entisestä ortodoksisesta varuskuntakirkosta.

Kirkko remonttiin, seurakunta liitettiin Helsingin ortodoksiseen seurakuntaan

Keväällä 2014 seurakunta suunnitteli kirkkorakennuksen purkamista ja uuden rakentamista, sillä kirkko oli homeinen ja siellä oli sädesieniä. Asiasta piti neuvotella Museoviraston kanssa, joka piti Ernon suunnittelemaa kirkkoa hyvin erikoisena modernina pienenä kirkkorakennuksena, jollaista ei löydy muualta.[1]

Kirkon remontointi aloitettiin alkuvuonna 2021, joilloin Hämeenlinnan ortodoksinen seurakunta siirtyi osaksi Helsingin ortodoksista seurakuntaa.[2] [3] Kirkon remontti maksoi 1,4 miljoonaa euroa ja se otettiin käyttöön elokuussa 2021. Kirkon katolla olevat kaksi ristiä kullattiin Lapin Tankavaarasta peräisin olevalla lehtikullalla.[3]

Hämeenlinnan venäläinen sotilaskirkko

Hämeenlinnassa on ollut ortodoksinen kirkkorakennus aiemminkin. Pikkutorille Turuntien alkukohtaan rakennettiin vuonna 1900 sotilaskirkko kupoleineen. Siihen aikaan alkoivat sortovuodet, ja heti kun mahdollista, tämä Ryssänkirkoksi nimetty rakennus muutettiin empiretyyliseksi kirjastoksi ja tornit poistettiin. Nykyään rakennus toimii Kumppanuustalona.[4]

Lähteet

  1. ↑ a b Uusi kirkko jäihin: Museovirasto pitääkin Hämeenlinnan ortodoksikirkkoa erikoisena Yle Uutiset. 1.11.2014. Viitattu 11.1.2022.
  2. ↑ Saila Karpiola: Hämeenlinnan ortodoksien yli 10 vuoden odotus on päättymässä, kun pääkirkon remontti pääsee alkamaan Hämeen Sanomat, hameensanomat.fi. 29.8.2020. Viitattu 10.9.2020.
  3. ↑ a b Ainutlaatuista Suomessa: Hämeenlinnan ortodoksinen kirkko sai katolleen Lapin jokikullalla kullatut ristit Yle Uutiset. 6.8.2021. Viitattu 11.1.2022.
  4. ↑ Miki Wallenius: Vihatusta ryssänkirkosta koko kaupungin olohuoneeksi – Nyt halutaan talteen satavuotinen historia Yle Uutiset. 5.7.2016. Viitattu 1.5.2020.

Aiheesta muualla