Höyrynpaine

Nykymaailmassa Höyrynpaine:stä on tullut yhä tärkeämpi ja merkityksellisempi aihe. Olipa kyseessä teknologia, terveys, politiikka tai kulttuuri, Höyrynpaine on kiinnittänyt asiantuntijoiden, tutkijoiden ja suuren yleisön huomion. Höyrynpaine:n vaikutus on tuntunut monilla jokapäiväisen elämän osa-alueilla, mikä on synnyttänyt keskustelua, kiistoja ja merkittäviä edistysaskeleita eri aloilla. Tässä artikkelissa tutkimme Höyrynpaine:n vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan ja sen mahdollisia vaikutuksia tulevaisuuteen.

Veden höyrynpaine lämpötilan funktiona. Käyrän muoto riippuu aineen ominaisuuksista.

Höyrynpaine eli kylläisen höyryn paine on se höyryn osapaine, jossa höyry ja neste ovat tasapainotilassa. Jos höyryn osapaine on pienempi kuin höyrynpaine, neste höyrystyy. Jos höyryn osapaine on suurempi kuin höyrynpaine, höyry tiivistyy nesteeksi. Höyrynpaine riippuu lämpötilasta: kun lämpötila nousee, höyrynpaine kasvaa.[1] Höyrynpaine ilmaisee, kuinka herkästi neste höyrystyy. Se riippuu molekyylien välisistä sidoksista.

Aineen kiehumispiste riippuu sen höyrynpaineesta. Kiehumispisteessä olevan nesteen paine on sama kuin sen höyrynpaine. Esimerkiksi veden höyrynpaine 100 celsiusasteen lämpötilassa on noin 1 bar, joten veden kiehumispiste yhden baarin paineessa on 100 °C.[1]

Ilman suhteellinen kosteus on vesihöyryn osapaine ilmassa jaettuna ilman lämpötilaa vastaavalla höyrynpaineella. Esimerkiksi lämpötilassa 20 °C veden höyrynpaine on 0,0234 bar. Jos suhteellinen kosteus on 50 prosenttia, höyryn osapaine on puolet höyrynpaineesta eli 0,0117 bar.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c Lampinen, Markku J.: Kemiallinen termodynamiikka energiatekniikassa, s. 5–9. Teknillinen korkeakoulu, 1996. ISBN 951-22-2984-6