Nykymaailmassa Haakon Eerikinpoika:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille. Haakon Eerikinpoika:n merkitys on kasvanut viime vuosina, kun sen vaikutus ulottuu jokapäiväisen elämän eri osa-alueille. Sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla Haakon Eerikinpoika on synnyttänyt keskusteluja, kiistoja ja merkittäviä edistysaskeleita. Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Haakon Eerikinpoika:n merkitystä ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan, analysoimme sen eri puolia ja selvitämme sen merkityksen eri yhteyksissä.
Haakon Eerikinpoika | |
---|---|
![]() Eerik Haakoninpoika hyvästelee poikansa Haakon Eerikinpojan. Erik Werenskioldin piirros. | |
Norjan jaarli | |
Valtakausi | 1014–1015 |
Edeltäjä | Eerik Haakoninpoika |
Syntynyt | 998 |
Kuollut | 1029 |
Isä | Eerik Haakoninpoika |
Haakon Eerikinpoika (998–1029) oli norjalainen jaarli. Hän oli jaarli Eerik Haakoninpojan ja Tanskan kuninkaan Sven Haaraparran tyttären Gydan poika.[1]
Haakonista tuli vuonna 1014 isänsä Eerik Haakoninpojan seuraaaja Länsi-Norjan ja Trøndelagin jaarlina, kun Eerik purjehti tukemaan Knuut Suurta tämän valloittaessa takaisin isänsä Sven Haaraparran valtakuntaa Englannissa.[1]
Norjan kuningas Olavi Pyhä vangitsi Haakon Eerikinpojan syksyllä 1015, mutta Haakon vapautettiin vastineeksi siitä, että hän lähti isänsä luo Englantiin. Olavin lähdettyä Norjasta Knuut Suuri palautti Haakonille jaarlin arvon, mutta paluumatkalla Norjaan talvella 1029 Haakon hukkui Pentlandinvuonoon.[1]