Tässä artikkelissa käsittelemme aihetta Hadés (ohjus), aihe, joka on viime aikoina kiinnittänyt monien huomion. Hadés (ohjus) on aihe, joka on herättänyt keskustelua ja kiistoja eri piireissä, ja on tärkeää tarkastella yksityiskohtaisesti eri näkökulmia asiaan. Alkuperäistään sen vaikutuksiin nyky-yhteiskunnassa Hadés (ohjus) on aihe, joka ansaitsee tarkastelun huolellisesti ja objektiivisesti. Tässä artikkelissa tutkimme Hadés (ohjus):n eri puolia ja analysoimme sen vaikutuksia eri alueilla. Tämä on epäilemättä aihe, joka ei jätä ketään välinpitämättömäksi ja joka herättää yhteisössä suurta kiinnostusta, minkä vuoksi on tärkeää käsitellä sitä täydellisesti ja tyhjentävästi.
Hadés oli lyhyen kantaman ydinohjustyyppi. Asetyypin määrittely aloitettiin 1975. Käytännön kehittelytyöt alkoivat vuonna 1984 ja lentokokeet aloitettiin 1988.[1] Hadés oli aktiivikäytössä vuosina 1991 - 1996. Se määriteltiin kuitenkin SRBM-luokkaan eli lyhytkantamalle, sillä se oli 480 km. Vuoden 1993 ydinsulkusopimuksen myötä asetyyppi poistui, siinä kuin missä myös Ranskan kiinteisiin tukikohtiin D' Albionin ylängölle sijoitetut 2x 9 = 18 keskikantaman strategista S3-ydinohjusta.[2] Hadéksen räjähdysvoima oli 80 kilotonnia. Ohjaustapa oli TERCOM:in likeinen, tutkan tyyppinen maastoseuranta ja GPS yhdistettynä inertiasuunnistukseen. Nämä toivat keskiosumapisteen CEP-arvioksi jopa 5 m, mikä on erittäin tarkka.[3]