Tässä artikkelissa tutkimmeHagenin–Poiseuillen yhtälö_, aihetta, joka on vanginnut monien ihmisten huomion ja juonittelun ajan mittaan. _Var1_ on aihe, joka on herättänyt keskustelua, kiistoja ja ihailua eri aloilla tieteestä taiteeseen, politiikan ja historian kautta. Tämän kirjoituksen avulla pyrimme ymmärtämään paremmin Hagenin–Poiseuillen yhtälö_:n vaikutuksia ja merkitystä sekä sen vaikutuksia yhteiskuntaan ja maailmaan yleensä. Uppoudumme sen olemukseen, sen kehitykseen vuosien varrella ja tämän aiheen ympärillä oleviin erilaisiin näkökulmiin. Valmistaudu astumaan Hagenin–Poiseuillen yhtälö_:n löytöjen ja pohdiskelujen maailmaan.
Hagen–Poiseuillen yhtälö tai Poiseuillen yhtälö on virtausdynamiikan yhtälö, jonka avulla voidaan määrittää painehäviö laminaariselle virtaukselle poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoisessa putkessa. Sen johtivat toisistaan riippumatta Gotthilf Heinrich Ludwig Hagen vuonna 1839 ja Jean Léonard Marie Poiseuille vuonna 1838. Yhtälön julkaisi ensimmäistä kertaa Poiseuille vuosina 1840 ja 1846.
Hagen–Poiseuillen yhtälö on
missä
Lähdetään Navier–Stokesin yhtälöistä. Oletetaan virtaus stationääriseksi ja sylinterisymmetriseksi sekä putken suunnassa homogeeniseksi, jolloin jäljelle jää
missä on fluidin tiheys, sen kinemaattinen viskositeetti, säteestä riippuva virtausnopeus ja osittaisdifferentiaalioperaattori. Kirjoitetaan tämä vielä skalaarimuotoon sylinterisymmetrisyys ja x-suuntainen homogeenisuus huomioon ottaen:
Nyt kaksi kertaa integroimalla ja asettamalla rajaehdot ja saadaan ratkaisu
eli putkivirtauksen poikkileikkaus on paraboloidin muotoinen.
Toisaalta integroimalla edellinen lauseke putken poikkileikkauksen S yli saadaan tilavuusvirta eli
mistä Hagen–Poiseuillen yhtälö seuraa kirjoittamalla ja ratkaisemalla painehäviö .