Tässä artikkelissa tutkimme Halla (Kotka):een liittyviä eri näkökohtia ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan. Halla (Kotka):llä on alusta lähtien tähän päivään asti ollut keskeinen rooli monilla alueilla, ja se on vaikuttanut siihen, miten näemme ympäröivän maailman. Näillä sivuilla analysoimme sen kehitystä, sen monia puolia ja sen merkitystä nykyisessä kontekstissa. Asiantuntijoiden haastattelujen, viimeaikaisten tutkimusten ja konkreettisten esimerkkien avulla sukeltamme Halla (Kotka):n universumiin ymmärtääksemme sen tärkeyden ja sen mahdolliset seuraukset tulevaisuudessa.
Halla | |
---|---|
Hallan sahan voimalaitos |
|
Kaupunki | Kotka |
Kaupunginosa nro | 38 |
Väkiluku | 0[1] (31.12.2012) |
Halla on Kotkan kaupunginosa ja saari Suomenlahdessa. Halla on kaavoitettu Kymenlaakson seutukaavassa teollisuusalueeksi. Itärannalla sijaitsee Hallan satama. Saarella ei ole nykyisin asutusta.
Hallan mantereesta erottava salmi on nimeltään Karhusalmi. Halla on nykyisin pengerretty kiinni sen eteläpuolella sijaitsevan Tiutisen saaren kanssa. Halla rajoittuu Popinniemen, Suulisniemen ja Tiutisen kaupunginosiin.
Hallan saarelle valmistui vuonna 1876 höyrysaha toiminimellä Hallan Osakeyhtiö. Sahan rakennuttajina toimi norjalainen yhtiö N. Otterstad & Co. Saha siirtyi suomalaisomistukseen vuonna 1916, jolloin sen osti UPM:n edeltäjä Kymiyhtiö. Saarella on ollut myös Hallan sellutehdas. Saha lopetti toimintansa vuonna 1986. Saaren omistaa nykyisin UPM, joka on suunnitellut Hallan sataman muuttamista yksityiseksi yleiseksi satamaksi.
Halla liitettiin vuonna 1951 Kymistä Karhulan kauppalaan ja vuonna 1977 muun Karhulan mukana Kotkan kaupunkiin.
Hallaan ja Tiutiseen pääsi ennen ainoastaan Karhulan–Sunilan rautatien Hallaan ulottuvan sillan kautta. Se huomattiin heikoksi ja vaikeaksi kulkureitiksi, jonka jälkeen vanhan Hallan sillan viereen rakennettiin maantiesilta. Rautatiesilta purettiin vuonna 2019[2].