Nykyään Hannah Callowhill Penn:stä on tullut erittäin tärkeä aihe nyky-yhteiskunnassa. Sen vaikutus kattaa useita alueita ja on herättänyt suurta kiinnostusta yleisessä mielipiteessä sekä akateemisessa ja ammatillisessa ympäristössä. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Hannah Callowhill Penn:tä ja sen vaikutusta jokapäiväisen elämämme eri puoliin. Analysoimme, miten Hannah Callowhill Penn on ollut ennen ja jälkeen yhteiskunnassamme sen alkuperästä sen ajan kehitykseen, mukaan lukien sen vaikutus kulttuuriin, talouteen ja politiikkaan. Lisäksi tutkimme erilaisia näkökulmia ja mielipiteitä, jotka ovat olemassa Hannah Callowhill Penn:n ympärillä, ja kuinka ne ovat muokanneet ymmärrystämme ja käsitystämme tästä aiheesta. Valmistaudu lähtemään löytö- ja itsetutkiskelumatkalle Hannah Callowhill Penn:n ympärillä!
Hannah Callowhill Penn | |
---|---|
![]() Callowhill Penn 1700-luvun puolella |
|
Pennsylvanian kuvernööri | |
1712 – 1726
|
|
Kuvernööri | William Penn |
Edeltäjä | William Penn |
Seuraaja | John Penn |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 11. helmikuuta 1671 Bristol, Englanti |
Kuollut | 20. joulukuuta 1726 (55 vuotta) Lontoo, Englanti |
Puoliso | William Penn (1696–1716) |
|
Hannah Callowhill Penn (11. helmikuuta 1671 – 20. joulukuuta 1726)[1] oli englantilainen kveekari ja Pennsylvanian perustaja William Pennin toinen vaimo, joka käytännössä toimi siirtokunnan kuvernöörinä miehensä terveysvaikeuksien takia.
Callowhill Penn syntyi Bristolissa vuonna 1671. Hänen isänsä, Thomas Callowhill, oli kauppias ja kveekari. Hän meni naimisiin William Pennin, joka oli ollut naimisissa jo kerran ja 27 vuotta vaimoaan vanhempi, kanssa 5. maaliskuuta 1696. Callowhill Pennin odottaessa parin ensimmäistä lasta pariskunta muutti Brittiläiseen Amerikkaan.[2]
Pennin pariskunta saapui Pohjois-Amerikkaan Canterbury-nimisellä laivalla 10. joulukuuta 1699. Kotirouvana Callowhill Pennin vastuulla oli perheen isohkon talon pyörittäminen, mihin kuului mm. oluen panoa ja ruuan säilömistä. Talossa oli myö kolme orjaa. Vuonna 1701 pariskunnan piti palata Englantiin Williamin rahaongelmien takia: hänellä oli vaikeuksia kerätä vuokria Irlannissa sijaitsevilta mailtaan ja Lontoossa Pennin raha-asioista vastaava Philip Ford väitti Pennin olevan hänelle 10 000 puntaa velkaa. Alkujaan Penn olisi halunnut vaimonsa jäävän Amerikkaan hoitamaan taloa, mutta Callowhill Penn kieltäytyi ja seurasi miestään takaisin Englantiin.[3]
Vuonna 1712 Callowhill Pennin isä kuoli ja William Penn kärsi useista sydänkohtauksista, joiden jäljiltä hänen fyysinen ja henkinen terveytensä kärsivät merkittävästi. Callowhill Penn alkoi hoitamaan niin perheen henkilökohtaisia raha-asioita kuin siirtokunnan hallintoakin. Kaksi vuotta myöhemmin Maryland alkoi vaatia Pennsylvanian itäosia itselleen, mutta Callowhill Pennin onnistui saada käsiinsä alkuperäiset kuningatar Maryn allekirjoittamat perustamiskirjat, joiden nojalla rajakiista saatiin ratkaistua.[4]
Kun Penn kuoli vuonna 1718, hän jätti testamentissaan koko perheen omaisuuden ja siirtokunnan kuvernöörin roolin vaimolleen. Poika William Penn Jr. yritti riitauttaa isänsä testamentin tässä kuitenkaan onnistumatta.[1]
Callowhill Penn kuoli Lontoossa 20. joulukuussa 1726 ollessaan 55-vuotias. Pennsylvanian kuvernöörin virka siirtyi tämän jälkeen hänen pojilleen, ensimmäiseksi Johnille.[1][3]
Callowhill Penniä pidetään Pennsylvanian ensimmäisenä naiskuvernöörinä.[5]
Vuonna 1984 Callowhill Pennille ja hänen miehelleen myönnettiin Yhdysvaltain kunniakansalaisuus. Callowhill Penn on Äiti Teresan ohella toinen nainen kaikkiaan kahdeksasta henkilöstä, jolle kyseinen kunnianosoitus on myönnetty. Callowhill Pennin ansioksi ja myöntämisperusteeksi mainittiin hänen aikansa Pennsylvanian johdossa.[6]