Hannes Eskola

Nykymaailmassa Hannes Eskola on aihe, joka on herättänyt monien ihmisten huomion ja kiinnostuksen. Ajan myötä tämä aihe on saavuttanut merkittävän merkityksen eri aloilla politiikasta populaarikulttuuriin. Hannes Eskola:n merkitys on tullut yhä selvemmäksi, kun sen merkitystä ja laajuutta on tutkittu. Tässä artikkelissa tutkimme Hannes Eskola:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutusta, seurauksia ja sen kehitystä ajan myötä. Lisäksi tarkastelemme Hannes Eskola:n ympärillä olevia erilaisia ​​näkökulmia ja mielipiteitä tavoitteenaan tarjota globaali ja yksityiskohtainen näkemys tästä nykyään niin tärkeästä aiheesta.

Anders Johannes (Hannes) Eskola (24. kesäkuuta 1885 Paavola – 26. huhtikuuta 1951 Raahe)[1] oli suomalainen poliitikko. Eskola toimi Maalaisliiton kansanedustajana vuosina 1930–1933 edustaen Oulun läänin eteläistä vaalipiiriä. Eskola toimi myös Paavolan kunnanvaltuuston jäsenenä. Siviiliammatiltaan Eskola oli maanviljelijä ja hän toimi viljelijänä Paavolassa. Hän toimi myös Paavolan säästöpankin johtajana 1909–1935 sekä Pohjolan Osake-Pankin Raahen konttorin johtajana 1935–1951. Eskolan vanhemmat olivat maanviljelijä Matti Eskola ja Maria Turunen. Eskolan puoliso vuosina 1906–1941 oli Maria Laru, vuosina 1943–1948 Lyydia Lautiainen sekä vuodesta 1950 Anna Magdaleena Räinä (e. Tapanila). Eskola toimi presidentin valitsijamiehenä vuosina 1937, 1940 ja 1943.[2]

Lähteet

  1. ↑ Hautakuva: Eskola Anders Johannes, albumissa Paavolan uusi hautausmaa (A-Knu) (vaatii kirjautumisen) suomenkirkkojajahautausmaita.fi. Viitattu 20.10.2022.
  2. ↑ Hannes Eskola Suomen kansanedustajat. Eduskunta.