Hannu Salmi

Tässä artikkelissa tutkimme Hannu Salmi:n aihetta ja sen vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Vuosien ajan Hannu Salmi on ollut tutkimuksen ja kiinnostuksen kohteena, koska se on merkityksellistä useilla eri aloilla, sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla. Kautta historian Hannu Salmi:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiskunnan kehityksessä, ja se on vaikuttanut yksilöihin, yhteisöihin ja kulttuureihin ympäri maailmaa. Alkuperäistään nykytilanteeseensa Hannu Salmi on synnyttänyt keskusteluja, tutkimusta ja pohdintoja, jotka ovat auttaneet laajentamaan ymmärrystämme tästä aiheesta. Tässä mielessä on olennaista analysoida kriittisesti Hannu Salmi:n merkitystä nykyään ja sitä, kuinka sen läsnäolo edelleen muokkaa tapaamme, jolla olemme vuorovaikutuksessa ja toimimme nykypäivän yhteiskunnassa.

Hannu Salmi Turun kirjamessuilla 2010.

Hannu Juhani Salmi[1] (s. 14. toukokuuta 1961 Turku)[2] on suomalainen filosofian tohtori, yleisen historian dosentti ja kulttuurihistorian professori Turun yliopistossa. Hänet tunnetaan laaja-alaisena historioitsijana, joka on erikoistunut 1800-luvun kulttuurihistoriaan sekä audiovisuaalisen kulttuurin historiaan.

Elämä ja ura

Salmi valmistui Turun yliopistosta yleisestä historiasta filosofian maisteriksi 1987 ja lisensiaatiksi 1990. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1993 saksankielisellä väitöskirjalla ”Die Herrlichkeit des deutschen Namens...” Die schriftstellerische und politische Tätigkeit Richard Wagners als Gestalter nationaler Identität während der staatlichen Vereinigung Deutschlands.[2] Samana vuonna ilmestyi teos Elokuva ja historia, joka oli pioneerityö elokuvan haasteesta historiantutkimukselle.

Salmi on toiminut Turun yliopistossa kulttuurihistorian apulaisprofessorina vuodesta 1997, määräaikaisena professorina vuodesta 1999 ja vakituisena professorina vuodesta 2012.[2] Akatemiaprofessuuri (Suomen Akatemia) hänelle on myönnetty kaudeksi 2017-2021.[3]

Salmi on kirjoittanut laajasti wagnerilaisuuden historiasta, populaari- ja mediakulttuurista, suudelman kulttuurihistoriasta sekä suomalaisen mykkäelokuvan historiasta. Elokuvahistorian dosentti Veijo Hietala on pitänyt tutkimusta Kadonnut perintö. Näytelmäelokuvan synty Suomessa 1907–1916 (2002) ”suomalaisen elokuvakulttuurin kannalta Suomen kansallisfilmografiaan vertautuvana kulttuuritekona”.[4]

Salmi oli International Institute for Popular Culturen johtaja vuosina 2006–2012.[2]

Lokakuussa 2013 Salmi palkittiin Tietokirjailijapalkinnolla.[5] Salmen, Marjo Kaartisen ja Marja Tuomisen toimittama teos Maamme – itsenäisen Suomen kulttuurihistoria (2016) valittiin ilmestymisvuonnaan Tieto-Finlandia-palkintoehdokkaaksi.[6] Vuonna 2018 Salmi sai Suomen tiedeseuran myöntämän Theodor Homénin isänmaan historian palkinnon.[7] Samana vuonna hänelle myönnettiin  Alfred Kordelinin palkinto.[8] Vuonna 2022 Salmi oli toistamiseen tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana, tällä kertaa teoksella Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827.[9] Sittemmin kirja voitti Historian Ystäväin Liiton myöntämän Vuoden 2022 historiateos -palkinnon.[10]

Salmi johtaa yhdessä puolisonsa Heli Paalumäen kanssa kustannusyhtiö Faros-kustannusta.[11][12]

Kirjat

  • ”Die Herrlichkeit des deutschen Namens...” Die schriftstellerische und politische Tätigkeit Richard Wagners als Gestalter nationaler Identität während der staatlichen Vereinigung Deutschlands. (Annales Universitatis Turkuensis, Ser. B Tom. 196) Turku: Turun yliopisto, 1993. ISBN 951-880-899-6
  • Elokuva ja historia. Helsinki: Suomen elokuva-arkisto & Painatuskeskus, 1993. ISBN 951-37-1017-3
  • Kallioniemi, Kari & Salmi, Hannu: Porvariskodista maailmankylään. Populaarikulttuurin historiaa. Turku: Turun yliopiston täydennyskoulutus, 1995. ISBN 951-29-0522-1
  • ”Atoomipommilla kuuhun!” Tekniikan mentaalihistoriaa. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1874-3
  • Imagined Germany. Richard Wagner's National Utopia. (German Life and Civilization, Vol. 29) New York: Peter Lang, 1999. ISBN 082-044-4162-
  • Tanssi yli historian. Tutkielmia suomalaisesta elokuvasta. Turku: Turun yliopisto, 1999. ISBN 951-29-1534-0
  • Kadonnut perintö. Näytelmäelokuvan synty Suomessa 1907–1916. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2002. ISBN 951-746-346-4
  • Vuosisadan lapset. 1800-luvun kulttuurihistoria. Turku: Turun yliopisto, 2002. ISBN 951-29-2256-8
  • Suudelma. Turku: Faros, 2004. ISBN 951-98968-5-6
  • Wagner and Wagnerism in Nineteenth-Century Sweden, Finland, and the Baltic Provinces: Reception, Enthusiasm, Cult. (Eastman Studies in Music) Rochester, NY: University of Rochester Press, 2005. ISBN 158-046-207-3
  • Nineteenth-Century Europe. A Cultural History. Cambridge: Polity Press, 2008. ISBN 978-074-564-359-5
  • Nukahteleva kulttuuri ja muita kolumneja. (Kolumnit ilmestyneet aiemmin Turun Sanomat -sanomalehdessä) Turku: Faros, 2009. ISBN 978-952-5710-12-0
  • Europa XIX wieku. Historia kulturowa. Kraków: Wydawnictwo Uniwersytetu Jagiellonskiego, 2010. ISBN 978-83-233-2995-4
  • Historical Comedy on Screen: Subverting History with Humour. Bristol: Intellect, 2011. ISBN 978-18-415-0367-7
  • Heiskanen, Benita & Salmi, Hannu (toim.): Kiekkokansa. Helsinki: Teos, 2015. ISBN 978-951-851-642-5
  • Kaartinen, Marjo; Salmi Hannu & Tuominan, Marja (toim.): Maamme – itsenäisen Suomen kulttuurihistoria. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), 2016. ISBN 978-952-222-686-0
  • Rospocher, Massimo; Salman, Jeroen; Salmi, Hannu (eds.): Crossing Borders, Crossing Cultures: Popular Print in Europe 1450-1900. Oldenbourg: De Gruyter, 2019. ISBN 9783110639513.
  • Arcangeli, Alessandro; Rogge, Jörg; Salmi, Hannu (eds.): The Routledge Companion to Cultural History in the Western World. New York: Routledge, 2020. ISBN 9781138649460.
  • What is Digital History? Cambridge: Polity, 2020. ISBN 9781509537020.
  • Oiva, Mila, Salmi, Hannu & Johnson, Bruce: Yves Montand in the USSR; Cultural Diplomacy and Mixed Messages. Palgrave Macmillan, 2021. ISBN 978-3-030-69047-2.
  • Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827. Helsinki: Otava, 2022. ISBN 9789511445869.

Lähteet

  1. ↑ Faros-kustannus Oy - Y-tunnus: 1759529-0 - Yritystiedot, taloustiedot, päättäjät & hallituksen jäsenet www.finder.fi. Viitattu 27.11.2017.
  2. ↑ a b c d CV Salmen kotisivu. Viitattu 26.10.2013.
  3. ↑ Arkistoitu kopio Päätöksen pvm 21.6.2016. Suomen Akatemia. Arkistoitu 17.11.2016. Viitattu 29.4.2017.
  4. ↑ Hietala, Veijo: Salapoliisi Salmi kadonneiden filmikelojen jäljillä Turun Sanomat. 1.4.2003. Viitattu 10.9.2010.
  5. ↑ Tietokirjailijapalkinnot myönnettiin viidelle HS.fi. 26.10.2013. Viitattu 26.10.2013.
  6. ↑ Gustafsson, Miia: Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaat julkistettiin – mukana monta toimittajaa Yle Uutiset. 31.10.2016. Viitattu 31.10.2016.
  7. ↑ Finska Vetenskaps-Societeten—Suomen Tiedeseura: Sphinx. Årsbok-Vuosikirja-Yearbook 2017-2018 scientiarum.fi. Arkistoitu 25.10.2020.
  8. ↑ Alfred Kordelinin säätiö myönsi neljä palkintoa kordelin.fi. 6.11.2018.
  9. ↑ Professori Hannu Salmen "Tunteiden palo – Turku liekeissä 1827" on tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokas | Kustannusosakeyhtiö Otava www.sttinfo.fi. Viitattu 6.2.2023.
  10. ↑ Vuoden 2022 Historiateos -palkinto myönnetty prof. Hannu Salmen teokselle Tunteiden palo. Turku liekeissä 1827 agricolaverkko.fi. Viitattu 6.2.2023.
  11. ↑ Tietokirjailijapalkittu Hannu Salmi: ”Kirjoittaminen on minulle intohimo ja välttämättömyys” www.utu.fi. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 27.11.2017.
  12. ↑ Faroksen majakka syttyi ts.fi. 20.11.2003. Viitattu 11.3.2020.

Aiheesta muualla