Hans Christian Gram

Tässä artikkelissa tutkimme yksityiskohtaisesti Hans Christian Gram:tä, joka on nykyään erittäin tärkeä aihe. Kautta historian Hans Christian Gram on ollut keskustelun ja kiistelyn aiheena, mikä on herättänyt suurta kiinnostusta sekä akateemisessa että kansanelämässä. Hans Christian Gram:llä on ollut perustavanlaatuinen rooli ihmiselämän eri osa-alueilla alkuperästään sen vaikutukseen nykypäivän yhteiskuntaan. Tarkastellaan perusteellisen analyysin avulla Hans Christian Gram:een liittyviä eri näkökohtia, pohditaan sen merkitystä, vaikutuksia ja merkitystä nykymaailmassa. Epäilemättä Hans Christian Gram on aihe, jota kannattaa tarkastella syvällisesti ja yksityiskohtaisesti, jotta sen vaikutus ja ulottuvuus nyky-yhteiskunnassa ymmärretään.

Hans Christian Gram

Hans Christian Gram (13. syyskuuta 1853 – 14. marraskuuta 1938) oli tanskalainen bakteriologi ja lääkäri. Hänen vanhempansa olivat professori Frederik Terkel Julius Gram ja Louise Christiane Roulund. Gram aloitti nuorena kasvitieteen opinnot, valmistui vuonna 1871 ja toimi eläintieteilijä Japetus Steenstrupin assistenttina 1873–1874. Pian hän kiinnostui lääketieteestä, ja valmistui Kööpenhaminan yliopistosta lääkäriksi vuonna 1878. Gram matkusti vuosina 1878–1885 ympäri Eurooppaa perehtyen farmakologiaan ja bakteriologiaan Strassburgissa, Marburgissa ja Berliinissä. Hän meni naimisiin vuonna 1889 Louise I. C. Lohsen kanssa. Vuonna 1891 hänet nimitettiin Kööpenhaminan yliopiston farmakologian professoriksi.[1]

Gram kehitti Berliinissä vuonna 1884 menetelmän, jonka avulla bakteerit voitiin erottaa kahteen tyyppiin soluseinän rakenteen mukaan. Värjäysmenetelmän nimeksi vakiintui keksijänsä mukaan gramvärjäys, ja bakteerit voitiin luokitella grampositiivisiin tai gramnegatiivisiin tyyppeihin. Menetelmä on modernissa mikrobiologiassa edelleen laajassa käytössä bakteerien tunnistamisprosessissa.

Julkaisuja

  • Blodet hos Klorotiske med Hensyn til Blodlegemernes Tal og Størrelse hos Mennesket. (1882)
  • Undersøgelser over de røde Blodlegemers Størrelse hos Mennesket. (väitöskirja, 1883)
  • Über die isolirte Färbung der Schizomyceten in Schnitt- und Trockenpräparaten. (1884) Fortschritte der Medizin, 2: 185.
  • Klinischer Versuch über die diuretische Wirkung der Theobromin. (1890) Therapeutisches Monatsheft. IV, Diuretin.
  • Lægemidlernes Egenskaber og Doser i Tabelform. (1897)
  • Klinisk-therapeutiske Forelæsninger for de Studerende. 4 vol. (1902–1909)

Lähteet

  1. ↑ Hans Christian Joachim Gram whonamedit.com. Viitattu 26.8.2007. (englanniksi)