Harald Høffding

Tämänpäiväisessä artikkelissa aiomme syventyä aiheeseen Harald Høffding, näkökohta, josta on keskusteltu pitkään. Harald Høffding on aihe, joka on herättänyt suurta kiinnostusta niin asiantuntijoiden kuin fanienkin keskuudessa, ja se on ratkaisevan tärkeä sen vaikutuksen ymmärtämisessä modernin yhteiskunnan eri osa-alueisiin. Tämän artikkelin aikana analysoimme erilaisia ​​lähestymistapoja, joita on omaksuttu suhteessa Harald Høffding:een, sekä niiden vaikutuksia henkilökohtaisella, sosiaalisella ja globaalilla tasolla. Lisäksi tutkimme joitain viimeisimpiä Harald Høffding-tutkimuksia ja keskustelemme mahdollisista seurauksista tulevaisuuteen. Tämän artikkelin tarkoituksena on viime kädessä tarjota täydellinen ja päivitetty näkymä Harald Høffding:stä, jotta lukijat ymmärtäisivät paremmin tästä erittäin tärkeästä aiheesta.

Harald Høffding

Harald Høffding (11. maaliskuuta 1843 – 2. heinäkuuta 1931) oli tanskalainen filosofi. Hän toimi Kööpenhaminan yliopiston professorina. Høffding sai varhaisina vuosinaan paljon vaikutteita Søren Kierkegaardilta, mutta myöhemmin hänestä tuli positivisti. Hän yhdisteli tähän muun muassa käytännöllistä psykologiaa. Høffding tunnetaan kenties parhaiten teoksestaan Den nyere Filosofis Historie (1894–1895). Hänen tärkeimpiä suomennettuja teoksiaan oli Etiikka (suom. J. A. Hollo 1920).

Teoksia

  • Den engelske Filosofi i vor Tid (1874)
  • Etik (1876)
  • Psykologiske Undersøgelser (1889)
  • Charles Darwin (1889)
  • Psychologi i Omrids paa Grundlag of Erfaring (1892)
  • Kontinuiteten i Kants filosofiske Udviklingsgang (1893)
  • Den nyere Filosofis Historie, en Fremstilling af Filosofiens Historie fra Renaissancens Slutning til vore Dage (1894–1895, 2 osaa)
  • Det psykologiske Grundlag for logiske Domme (1899)
  • Mindre Arbejder (1899)
  • Rousseau und seine Philosophie (1901)
  • Religionsfilosofi (1901)
  • Den menneskelige Tanke, dens Former og dens Opgave (1910)
  • Ferdinand Tönnies - Harald Höffding. Briefwechsel (toim. Cornelius Bickel/Rolf Fechner, Berliini 1989)

Suomennetut teokset

  • Valtiollinen vapaus: Kirjasia kansalaisille. Helsinki: Päivälehden kp., 1898.
  • Jean Jacques Rousseau ja hänen filosofiansa. (Tekijän luvalla suom. Oskar Relander. 2. painos (1. painos: Suurten miesten elämänkertoja 2, 1898)) Helsinki: Otava, 1911.
  • Persoonallisuusperiaate filosofiassa: Luentoja Helsingin Yliopistossa keväällä 1911. (Suomensi Zach. Castrén) Helsingissä: Otava, 1911.
  • Uudemman ajan filosofian historia pääkohdittain. (Neljännestä uudestaan muodostellusta painoksesta tekijän luvalla suomensi Jaakko Päivärinta) Helsinki: Kustannus oy. Kirja, 1913.
  • Uskonto ja tiede. (Tekijän luvalla tanskankielestä suomentanut Anto Södermann) Helsinki: Otava, 1913.
  • Sielutieteen pääpiirteet. Porvoo: WSOY, 1910.
  • Sielutieteen pääpiirteet kokemuksen pohjalla. (Viidennestä, tarkastetusta tanskankielisestä painoksesta suomentanut Anto Södermann) Porvoo: WSOY, 1911.
  • Etiikka: Eetilliset periaatteet ja niiden soveltaminen tärkeimpiin elämänsuhteisiin. (Tanskankielisen alkutekstin neljännestä tarkastetusta ja osittain muutetusta painoksesta tekijältä luvan saatuaan suomentanut J. Hollo. Sivistys ja tiede 16) Porvoo: WSOY, 1920.

Lähteet

Encyclopaedia Britannica 11th ed. (1911). Encyclopaedia Britannica Company, Cambridge, Englanti.

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Harald Høffding.