Nykymaailmassa Harald Tammer on aihe, joka on kiinnittänyt ihmisten huomion kaikilta elämänaloilta. Yhteiskuntaan, jokapäiväiseen elämään ja kulttuuriin merkittävästi vaikuttanut Harald Tammer on noussut keskeiseksi keskustelunaiheeksi nykyään. Harald Tammer on synnyttänyt intohimoista keskustelua ja eriäviä mielipiteitä sen vaikutuksesta viestintätapaamme ja sen vaikutuksiin maailmanlaajuiseen talouteen. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Harald Tammer:n vaikutusta elämäämme ja tarkastelemme sen vaikutuksia henkilökohtaisella, sosiaalisella ja maailmanlaajuisella tasolla.
Harald Tammer (9. tammikuuta 1899–6. kesäkuuta 1942) oli virolainen toimittaja, yleisurheilija ja painonnostaja.
Tammer, joka oli osallistunut vapaaehtoisena Viron vapaussotaan (1918–1920), kilpaili 1920 Antverpenin olympialaisissa kuulantyönnössä ja sijoittui kuudenneksi. Hän toimi myös Viron joukkueen lipunkantajana. Kaksi vuotta myöhemmin kotikaupungissaan Tallinnassa käydyissä painonnoston MM-kilpailuissa Tammer voitti raskaan sarjan (yli 82,5 kg) kultamitalin. 1924 Pariisin olympialaisissa hän saavutti painonnostosta pronssia raskaasta sarjasta[1] ja sijoittui 12. sijalle kuulantyönnössä. Hän osallistui myös 1928 ja 1936 kesäolympialaisiin.
Välissä Tammer oli valmistunut pariisilaisesta École libre des sciences politiques -oppilaitoksesta, työskenteli toimittajana ja vuosina 1933–1940 Eesti Päevalehden päätoimittajana. Hän toimi myös Tallinnan Rotary-klubin puheenjohtajana. Helmikuussa 1941 Tammer joutui venäläisten vangiksi. Häntä syytettiin virolaisten vakoojaksi. Hänet karkotettiin Siperiaan kymmeneksi vuodeksi, mutta hän ei koskaan palannut takaisin. Tammer kuoli seuraavana vuonna vankileirillä Nižni Novgorodin alueella.