Harku järv

Harku järv-ongelmasta keskustellaan nykyään laajasti, koska se vaikuttaa moniin ihmisiin ympäri maailmaa. Löytämisestään lähtien Harku järv on herättänyt kasvavaa kiinnostusta tiedeyhteisössä ja yhteiskunnassa yleensä. Vuosien varrella on tehty lukuisia tutkimuksia, joiden tarkoituksena on ymmärtää täysin Harku järv:n vaikutukset ja seuraukset terveyteen, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Tässä artikkelissa tarkastellaan Harku järv:een liittyviä eri näkökohtia, jotka antavat yleiskatsauksen sen merkityksestä ja vaikutuksista nykyään.

Harku järv
Valtiot Viro
Maakunnat Harjumaa
Kunnat Tallinnan kaupunki
Koordinaatit 59°25′00″N, 24°37′00″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskuoja Tiskre oja
Järvinumero vee2001300
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 0,9 mView and modify data on Wikidata
Pituus 2,0 km
Leveys 1,16 kmView and modify data on Wikidata
Rantaviiva 6,772 km
Pinta-ala 162,9 ha[1]View and modify data on Wikidata
Tilavuus 453 600 hm3View and modify data on Wikidata
Keskisyvyys 1,6 m
Suurin syvyys 2,5 m
Valuma-alue 47,17 km² [2]
Kartta
Harku järv

Harku järv [3] on Virossa Tallinnan kaupungissa Harjumaalla sijaitseva järvi.[3][4]

Maantietoa

Järven pinta-ala on 163 hehtaaria ja se on 2,0 kilometriä pitkä ja 1,2 kilometriä leveä. Sen laskuoja on Tiskre oja, joka lähtee järven luoteispäästä ja laskee Suomenlahteen Kakumäe lahteen 3,2 kilometrin päässä. Sen tulo-ojia ovat esimerkiksi Harku oja, Järveotsa oja ja Soone oja. Järven valuma-alueen laajuus on 47,2 neliökilometriä.[2][3][4]

Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 1,6 metriä ja suurin syvyys 2,5 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0026 kuutiokilometriä eli 2,6 miljoonaa kuutiometriä [5]. Järven rantaviivan pituus on 6,8 kilometriä ja se sijaitsee Tallinnan kaupunkitaajaman reunalla Paldiskin maantien länsipuolella.[3][4]

Järven luokittelu ja ekologia

Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 2) mukaan veden kovuuden osalta keskikova järvi, jonka vesimassa ei lämpötilakerrostu (vir. keskmise karedusega kihistumata veega järv).[3]

Järvi luokitellaan limnologisesti hypertrofiseksi järveksi, kun veden ravinnepitoisuudet ovat erittäin korkealla (vir. hüpertroofne tai liigtoiteline, HY). Silloin on järven biomassa suuri sekä mikrobitason että vesikasvillisuuden osalta.[3]

Virkistyskäyttö

Harku järven rannalla on yksi Tallinnan kaupungin virallisista uimarannoista. Keväisin se on yksi ensimmäisiä rantoja, joissa vesi on tarpeeksi lämmintä uimiseen. Järvi on myös hyvä kalastuspaikka.[6]

Lähteet

  1. ↑ Modèle ] : parametri url puuttuu. Estonian Environmental RegisterUrlView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. ↑ a b Harku järv, Eesti Looduse Infosüsteemis (EELIS), viitattu , (viroksi)
  3. ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 3.3.2017. (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ a b c Keskkonnaregister: Harku järv (vee2001300) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 3.3.2017. (viroksi)
  5. ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
  6. ↑ Harku järv ja rand Visit Tallinn. Viitattu 11.3.2017.

Aiheesta muualla