Harmaaorvakka

Tässä artikkelissa tutkimme Harmaaorvakka:tä ja sen vaikutuksia nyky-yhteiskuntaan yksityiskohtaisesti. Harmaaorvakka on ollut keskustelun ja tutkimuksen aiheena jo vuosia, ja sen vaikutukset näkyvät arjen eri puolilla. Alkuperäistään nykyiseen vaikutukseensa Harmaaorvakka on muokannut tapaamme olla vuorovaikutuksessa, ajatella ja käyttäytyä. Kattavan analyysin avulla tutkimme, kuinka Harmaaorvakka on kehittynyt ajan myötä ja mitä vaikutuksia sillä on tulevaisuuteen. Tämä artikkeli tarjoaa syvän ja oivaltavan kuvan Harmaaorvakka:stä ja sen merkityksestä nykymaailmassa.

Harmaaorvakka
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Polyporales
Heimo: Phanerochaetaceae
Suku: Harmaaorvakat Phlebiopsis
Laji: gigantea
Kaksiosainen nimi

Phlebiopsis gigantea
(Fr.) Jülich 1978[1]

Katso myös

  Harmaaorvakka Wikispeciesissä
  Harmaaorvakka Commonsissa

Harmaaorvakka (Phlebiopsis gigantea) on pinnanmyötäisesti kasvava sienilaji, joka on myös Suomen metsissä yleisesti tavattu. Se on vaaleanharmaan sävyinen, sileä tai pienikyhmyinen, korkeintaan puolen millimetrin paksuinen mutta voi olla hyvin leveä. Se on sukunsa ainoa laji Pohjoismaissa.[2]

Harmaaorvakka kasvaa erityisesti havupuiden kannoilla ja sahapinnoilla, joten se ei itsessään ole vaarallinen metsän tuhoajalaji. Sen sijaan sitä voi lisätä metsänhakkuun yhteydessä kantoihin juurikääpien torjumiseksi[3].

Lähteet

  1. ↑ Index fungorum
  2. ↑ Lise Hansen & Henning Knudsen: ”Phlebiopsis”, Nordic Macromycetes vol. 3, s. 169. Copenhagen: Nordsvamp, 1997. ISBN 87-983961-1-0 (englanniksi)
  3. ↑ Seppo Huhtinen: ”Ongelmalliset sienet”, Sienten biologia, s. 364. Gaudeamus, 2013. ISBN 978-952-495-297-2