Harold Henry Joachim
Tässä artikkelissa puhumme Harold Henry Joachim:stä, aiheesta, joka on herättänyt suurta kiinnostusta viime aikoina. Harold Henry Joachim on laaja ja monipuolinen aihe, joka kattaa eri näkökulmia sen historiasta sen käytännön sovelluksiin nykyään. Monet ihmiset ovat omistaneet vuosia opiskelun ja tutkimuksen Harold Henry Joachim:lle, mikä on mahdollistanut paremman ymmärryksen ja kehityksen tällä alalla. Tässä artikkelissa tutkimme Harold Henry Joachim:n eri ulottuvuuksia, analysoimme sen vaikutusta yhteiskuntaan, sen merkitystä tieteen ja teknologian alalla sekä tulevaisuuden näkökulmia, joita tämän aiheen ympärille näkee.
Harold Henry Joachim (28. toukokuuta 1868 - 30. heinäkuuta 1938) oli brittiläisiin idealisteihin lukeutunut filosofi. Hän oli Francis Herbert Bradleyn oppilas. Joachim tunnetaan erityisesti totuuden koherenssiteorian muotoilusta teoksessa The Nature of Truth (1906).
Joachim opiskeli Harrow Schoolissa ja Balliol Collegessa Oxfordissa. Hänestä tuli Wykeham-oppituolin logiikan professori vuonna 1919, ja hän hoiti tehtävää kuolemaansa saakka.
Teoksia
- Study of the Ethics of Spinoza (Ethica Ordine Geometrico Demonstrata) (1901)
- The Nature of Truth (1906)
- De lineis insecabilis (1908) translator
- Immediate Experience and Mediation (1919)
- Aristotle on Coming-To-Be and Passing-Away (De Generatione Et Corruptione) (1922)
- Logical Studies (1948)
- Descartes's Rules for the Direction of the Mind (1957; John Austinin ja Errol Harrisin muistiinpanoista toimittama)
