Harry Donner

Nykymaailmassa Harry Donner on aihe, joka on saavuttanut suurta merkitystä ja joka on kiinnittänyt laajan yleisön huomion. Harry Donner:n merkityksen kasvaessa yhteiskunnassamme on tullut välttämättömäksi ymmärtää sen vaikutukset ja vaikutukset eri alueilla. Henkilökohtaiselta poliittiselle tasolle Harry Donner on synnyttänyt intensiivistä keskustelua ja ajanut tärkeitä muutoksia. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Harry Donner:n merkitystä ja seurauksia analysoimalla sen kehitystä ajan myötä ja sen vaikutusta modernin elämän eri osa-alueisiin.

Harry Otto Donner (4. toukokuuta 1889 Hausjärvi[1] – 18. elokuuta 1954 Ahdenkallio Hyvinkää[2]) oli suomalainen tilanomistaja, sukututkija ja päätoimittaja.

Henkilöhistoria

Harry Donnerin vanhemmat olivat senattori Otto Donner ja Wilhelmina (Minette) Sofia Charlotta Munck ja puoliso vuodesta 1925 Anna Dido Constance Armfelt. Donner tuli ylioppilaaksi 1909 ja teki opintomatkoja Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan. Hän julkaisi useita suku- ja historiallisia tutkimuksia, oli Suomen Sukututkimusseuran aktiivi ja sukututkijoiden aikakauslehden Genoksen päätoimittaja 1930–1940. Hän harrasti myös taidehistoriaa ja sosiaalipolitiikkaa.[1][2]

Julkaisuja

  • Grevliga och friherrliga vapensköldar i Finlands kyrkor, 1912
  • Heraldisk-kritiska anmärkningar rörande E. Brenners resa i Finland 1670–72, 1914
  • Greve Adolf Fredrik Munck och de fahnehjelmska sedlarna, 1918
  • Armfelt-suvun asekokoelma Kansallismuseossa, 1927
  • Löjtnant Wilhelm Gyllenskiepps krigsdagbok år 1789, 1932
  • Konung Gustav III:s brevväxling med Adolf Fredrik Munck, 1933
  • Frimurarröster ur det förflutna, 1935
  • Karl August Ehrensvärds brev till general Johan August Meijerfelt under krigsåret 1789, 1939
  • Deux adversaires (Gustave-Maurice Armfelt et Frédéric de Gentz) de Napoléon à Vienne (1802–1806) , 1939
  • Eräs Fleming suvun perinnönjako Turusa 1533, 1942
  • Y. M. Sprengtportenin paluuaikeista Ruotsiin 1792–1793, 1943
  • Sotatuberkuloottisten kesätervehdys: Kotivalon Sotatuberkuloottiset r.y:n erikoisnumero, 1951 (toim.)
  • En frimurarbroder Fredrik Ludvig de la Myle (1752–1797), 1952, julkaisussa: Historiska och litteraturhistoriska studier 27–28, s. 293–314

Lähteet

  1. ↑ a b Kuka kukin on (Aikalaiskirja) 1954, s. 103 (Viitattu 21.1.2019)
  2. ↑ a b Harry Donner kuollut. Helsingin Sanomat, 22.8.1954, s. 9.