Nykymaailmassa Hartonen:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe yhteiskunnan eri sektoreille. Sen vaikutukset ylittävät rajat ja kattavat sekä henkilökohtaiset että ammatilliset näkökohdat. Ilmestymisestään lähtien Hartonen on herättänyt loputtomia keskusteluja, jotka ovat lisänneet sen merkitystä ja merkitystä julkisella alueella. Tässä artikkelissa tutkimme Hartonen:een liittyviä eri näkökohtia ja analysoimme sen vaikutuksia ja laajuutta nykyään. Tutkimalla sen alkuperää, kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä pyrimme valaisemaan tätä aihetta, joka on kiinnittänyt niin monien ihmisten huomion ympäri maailmaa.
Hartonen oli Kivennavan pitäjän kylä Karjalankannaksella. Idässä kylä rajoittui Rajajokeen ja lähimmistä taloista oli rajalle pari kilometriä. Hartosen kylässä oli useita alueita: Uusikylä, Keskikylä, Alakylä, Kuortinpää ja Harjula. Ennen talvisodan syttymistä kylässä oli maanviljelystiloja, kolme kauppaa ja kansakoulu. Vuonna 1939 taloja oli kylässä 46.[1]
Nykyisin kylän alueella ei ole asutusta.[2]
Ahjärvi • Hartonen • Hiirelä • Holttila • Ikola • Jalkala • Joutselkä • Jäppinen • Kanala • Karvala • Kaukolempiälä • Kauksamo • Kekrola • Kivennavan kirkonkylä • Kontu • Korpikylä • Kotselkä • Lavola • Liikola • Lintula • Lipola • Miettilä • Multala • Mustapohja • Pamppala • Patrikki • Pihlainen • Polviselkä • Raivola • Rantakylä • Rasala • Riihisyrjä • Riihiö • Rontu • Räikylä • Saarenmaa • Seppälä • Siiranmäki • Soppikylä • Suurselkälä (Suurselkä) • Tammiselkä • Tirttula • Tonteri • Uupune • Vaittila • Vanhakylä • Vehmainen • Voipiala • Vuottaa • Ylentelä