Tässä artikkelissa Hasnon analysoidaan yksityiskohtaisesti, olennainen aihe, joka on kiinnittänyt useiden ihmisten huomion viime vuosina. Seuraavilla riveillä Hasnon:een liittyviä eri näkökohtia tarkastellaan perusteellisesti sen alkuperästä sen vaikutuksiin nykyiseen yhteiskuntaan. Sen merkitystä, sen käytännön sovelluksia sekä sen vaikutuksia eri alueilla tarkastellaan. Monitieteisen lähestymistavan avulla pyrimme valaisemaan Hasnon:tä ja tarjoamaan laajan ja objektiivisen näkemyksen tästä erittäin kiinnostavasta aiheesta.
Hasnon | |
---|---|
Kunnantalo |
|
![]() vaakuna |
|
![]() ![]() Hasnon |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Ranska |
Alue | Hauts-de-France |
Departementti | Nord |
Arrondissementti | Valenciennes |
Pinta-ala | |
– Kokonaispinta-ala | 12,7 km² |
Väkiluku (2019) | 3 918 [1] |
– Väestötiheys | 307 as./km² |
Kunnan numero | 59284 |
Hasnon on kunta Pohjois-Ranskassa Nordin departementissa Hauts-de-Francen alueella. Se sijaitsee Scarpejoen varrella, noin 14 kilometriä Valenciennesin kaupungista luoteeseen.
Paikallinen luostari Abbaye d’Hasnon perustettiin vuonna 670. Vuonna 867 luostariin saapui kuningas Kaarle Kaljupään vaimo ja frankkien kuningatar Orléansin Ermentrude. Hän kuoli luostarissa. Ranskan suuren vallankumouksen aikana luostari tuhoutui vuonna 1792.
Hasnonissa oli 1800- ja 1900-luvuilla paljon yritystoimintaa, jotka keskittyivät pellavan, sokerin ja puun hyödyntämiseen. Kunnassa toimi myös panimo. Tunnetuin Hasnonin tuotteista oli kuitenkin tikka. Niitä alettiin valmistaa 1800-luvun lopulla, ja vuosina 1920 - 1930 Hasnonissa oli seitsemän valmistajaa, jotka tuottivat 40 000 tikkaa päivässä. Toisen maailmansodan jälkeen alkoi taantuma ja englantilaiset alkoivat itse valmistaa tikkoja, ja lopulta 1980-luvulla japanilaiset tuotteet tekivät lopun Hasnonin tikkateollisuudesta. Paikallisesta tikanvalmistuksen historiasta kertoo museo Musée de la Fléchette.[2] [3] [4]