Nykymaailmassa Haukkala (Salo) on kiinnittänyt miljoonien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Haukkala (Salo) on yhteiskunnallisen vaikutuksensa, markkinoiden merkityksen tai populaarikulttuurin vaikutuksensa vuoksi aihe, joka ei lakkaa yllättämästä ja luomaan trendiä. Haukkala (Salo):llä on alusta lähtien tähän päivään asti ollut keskeinen rooli jokapäiväisen elämän eri osa-alueilla, mikä on synnyttänyt ristiriitaisia mielipiteitä ja herättänyt jatkuvaa kiinnostusta yleisössä. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Haukkala (Salo):n vaikutusta ja merkitystä analysoimalla sen kehitystä ajan myötä ja sen merkitystä nykyään.
Haukkala on kylä Salossa. Kylä sijaitsee Uskelanjoen varrella kaupungin keskustan pohjoispuolella.
Haukkala sijaitsee Uskelanjoen itärannalla Naulikeojan ja vanhan Perttelin vastaisen kunnanrajan välissä. Kylän naapurikylät ovat Hähkänä ja Anjala sekä joen vastarannalla Veitakkala. Haukkalan kyläalue ulottuu Uskelanjoelta itään Haukmäen yli aina Karistojan latvahaaroille saakka.[1] Haukkalan kyläkeskus sijaitsee peltojen keskellä joen varrella. Kylän läpi kulkevan Inkereentien varrelle on syntynyt pieni omakotialue.
Haukkala on syntynyt viimeistään varhaiskeskiajalla. Kylässä oli peräti yhdeksän taloa 1500-luvulla, mutta talomäärä laski kuuteen seuraavalla vuosisadalla. Tiloista Seppä, Hintsa, Jaakko, Kauha ja Raune ovat yhä jäljellä. Kaksi viimeksi mainittua on siirretty kyläkeskuksesta Inkereentien varrelle. 1600-luvulla Uskelanjoen Haukkalankoskeen perustettiin mylly, joka oli toiminnassa 1960-luvulle saakka. Kylä paloi 1779, mutta rakennettiin uudelleen samalle paikalle.[2][3]
Isokylän alueen puhelinkeskus sijaitsi Haukkalassa. 1900-luvun rakennemuutos pienensi kylää, kun suuret tilat eivät enää tarvinneet yhtä paljoa työvoimaa. Kylässä on toiminut muun muassa pitäjänseppä, maalikauppa ja höyrysaha.[2] Jaakon tila on nykyisin muutettu majoitus- ja juhlatilaksi.[4]