Hautakivi
Nykyään Hautakivi on aihe, joka herättää suurta kiinnostusta ja keskustelua yhteiskunnassa. Syntymisestään lähtien se on vaikuttanut jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin politiikasta viihteeseen. Hautakivi:n kehitystä ovat tutkineet ja analysoineet eri alojen asiantuntijat, jotka pyrkivät ymmärtämään sen vaikutukset ja seuraukset. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Hautakivi:n merkitystä ja relevanssia nykyään sekä sen vaikutusta populaarikulttuuriin ja globaaliin päätöksentekoon.
Hautakivi on haudalle pystytetty muistomerkki.[1] Tavallisesti hautakiveen kaiverretaan vainajan nimi, syntymä- ja kuolinaika, mutta menneinä aikoina hautakiviin lisättiin usein myös ammattinimike.[2] Hautakivi voidaan valita hautakiviliikkeen valmiista valikoimista, mutta hautakivi voidaan nykyään valmistaa myös täysin omaisten toiveiden mukaan.[3]
Tunnuksia hautakivissä
Hautakiveen voidaan kirjoittaa myös jokin muistolause tai liittää jokin kuva. Suomessa yleisin tunnus on risti tai muu kristilliseen ylösnousemususkoon liittyvä vertauskuva, kuten aurinko, kasvi, lintu tai enkeli.[4] Tunnus voi kuvata myös haudatun henkilön elämänkäsitystä (kuten vapaa-ajattelijoiden liekkimalja[5]), ammattia (kuten soitin, nuottiavain) tai harrastusta (kuten purjevene). Suomessa myös sodassa palvelleiden hautakiviin on usein liitetty veteraanijärjestön tunnus.[4] Suomessa yleinen hautakivien materiaali on graniitti.[6] Esimerkiksi Puolassa ja Liettuassa suositaan Suomessakin louhittavaa mustakiveä.[7] Nykyään on saatavilla myös lasisia hautamuistomerkkejä.[8]
Yleisiä hautakivien tunnuksia
- Kasviaihe kuvaa elämän kiertokulkua.[4]
- Tähkä ja korjattu vilja kertovat elämässä tehdystä työstä ja kuolemaan valmistautumisesta. Tähkä liitetään myös maanviljelijän ammattiin.[4]
- Kukkien hauraus ja lyhytaikaisuus samaistavat kukat elämän katoavaisuuteen.[4]
- Veteraanitunnukset
- Uskonnolliset tunnukset
Hautakiven voi suunnitella myös itse.[9] Ulkomailla hautakiviin saatetaan myös maalata tai kaivertaa vainajan muotokuva.
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ Hautakivet Loimaan kivi. Viitattu 8.4.2010.
- ↑ Hautakivet Hautakivi.info. Viitattu 1.1.2012.
- ↑ a b c d e Hautakivien symboleista Keikyän kivi. Arkistoitu 9.11.2010. Viitattu 8.4.2010.
- ↑ Aurejärvi-Karjalainen, Anneli: Perheen omat juhlat: Siviiliseremoniat häistä hautajaisiin, s. 158. Helsinki: WSOY, 1999. ISBN 951-0-23761-2
- ↑ Ohjeita hautakiven tilaajalle 8.1.2008. Kiviteollisuusliitto ry. Viitattu 8.4.2010.
- ↑ Heikki Haapalainen: Musta kivi tuo työpaikkoja Ilomantsiin – uusi tehdas käynnistyy lähiviikkoina 29.1.2015. YLE Uutiset. Viitattu 29.1.2015.
- ↑ Lasinen hautamuistomerkki 15.3.2013. Sadea Oy. Viitattu 15.3.2013.
- ↑ http://www.marmai.fi/uutiset/article506046.ece?service=mobile
Kirjallisuutta
- Seppälä, Olli: Surun ja toivon kuvat: Hautamuistomerkkien sanoma. Helsinki: Kirjapaja, 2005. ISBN 951-607-243-7
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta hautakivi Wikimedia Commonsissa
- Hautamuistomerkit (Arkistoitu – Internet Archive). Kiviteollisuusliitto.
- Holopainen, Heini: Muistamisen muutos on ollut iso: ennen suurmies sai monumentin, nyt läheisen hautaa koristavat valokuvatkin. Yle uutiset 16.4.2017.