Tässä artikkelissa aiomme tutkia aihetta Heikki Mäki-Kulmala, aihe, joka on kiinnittänyt monien ihmisten huomion viime vuosina. Heikki Mäki-Kulmala on monitahoinen aihe, joka on ollut tutkimuksen ja keskustelun aiheena jo pitkään. Kautta historian Heikki Mäki-Kulmala:llä on ollut ratkaiseva rooli ihmiselämän eri osa-alueilla tieteestä kulttuuriin, politiikkaan ja yhteiskuntaan yleensä. Tässä artikkelissa sukeltamme Heikki Mäki-Kulmala:n eri ulottuvuuksiin ja yritämme valaista sen vaikutuksia ja vaikutuksia nykymaailmaan. Yksityiskohtaisen ja kattavan analyysin avulla yritämme tarjota täydellisen kuvan Heikki Mäki-Kulmala:stä ja sen merkityksestä tänään.
Heikki Mäki-Kulmala (11. elokuuta 1951 Seinäjoki – 17. helmikuuta 2014 Tampere) oli suomalainen filosofi ja aikalaiskriitikko.[1][2]
Mäki-Kulmala pääsi ylioppilaaksi 1970 Seinäjoen lyseosta. Hän opiskeli Tampereen yliopistossa filosofiaa, sosiologiaa, tilastotiedettä, informaatiotutkimusta ja kasvatustieteitä ja väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 2003 filosofian alalta tutkimuksellaan Vastakohdat vai kaksoset : tutkimus neuvostomarxismin suhteesta moderniin länsimaiseen rationaalisuuteen. Mäki-Kulmala toimi kasvatus- ja yhteiskuntatieteellisten aineiden sekä filosofian opettajankoulutuksen lehtorina Tampereen yliopistossa.[1]
Mäki-Kulmala oli opiskelijalehti Aviisin päätoimittajana 1980-luvun alussa ja toimitti lehteä yhdessä toimittaja Seppo Huikun kanssa. Sen jälkeen hän oli Radio 957:n toimittajana ja pakinoitsijana sekä toimi televisiossa TV2:n Pyhät ja pahat -ohjelmasarjan vakiokeskustelijana. Vuodesta 1996 alkaen Mäki-Kulmala kirjoitti kolumneja Tampereen yliopiston Aikalainen-lehteen. Hän oli aktiivinen keskustelija ja yhteiskunnallinen ajattelija, joka otti usein kantaa moninaisiin ajankohtaisiin kysymyksiin.[3]
Mäki-Kulmalan puoliso oli Teija Waaramaa-Mäki-Kulmala[4]. Heikki Mäki-Kulmala menehtyi sairauskohtaukseen kotonaan Tampereen Pispalanharjulla helmikuussa 2014.[1]