Heikki Värtsi

Nykymaailmassa Heikki Värtsi:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe kaikenikäisille ja -taustaisille ihmisille. Olipa kyseessä henkilökohtainen, ammatillinen, sosiaalinen tai kulttuurinen taso, Heikki Värtsi on herättänyt huomiota ja synnyttänyt tärkeitä keskusteluja ja pohdintoja. Sen vaikutus on tuntunut jokapäiväisen elämän eri alueilla, mikä on käynnistänyt keskustelua sen vaikutuksista ja seurauksista. Vuosien varrella Heikki Värtsi on ottanut eri muotoja ja kehittynyt kulloistenkin olosuhteiden ja trendien mukaan, pysyen tärkeänä aiheena nyky-yhteiskunnalle. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Heikki Värtsi:n merkitystä ja sen vaikutusta elämämme eri osa-alueisiin tarjoamalla yksityiskohtaisia ​​analyyseja ja oivalluksia, jotka herättävät ajatuksia ja keskustelua.

Heikki Värtsi
Heikki Värtsi (2011)
Heikki Värtsi (2011)
Henkilötiedot
Syntynyt22. elokuuta 1931
Käkisalmi
Kuollut11. marraskuuta 2013 (82 vuotta)
Helsinki
Ammatti tanssija
koreografi

Heikki (alk. karjalaksi Fjodor) Värtsi (22. elokuuta 1931 Käkisalmi – 11. marraskuuta 2013 Helsinki)[1] oli suomalainen balettitanssija ja yksi kautta aikojen tuotteliaimpia suomalaisia musikaaliohjaajia ja -koreografeja. Värtsistä tuli taiteilijaprofessori 1984.

Elämä ja ura

Värtsin karjalankielisen perheen evakkotaival johti talvisodan päättäneen Moskovan rauhan 1940 jälkeen luovutetusta Karjalasta Jyväskylään.[2] Isä Pjotr (Pekka) Värtsi oli kauppias jo Käkisalmessa ja Sortavalassa, mutta avasi liikkeen Jyväskylässäkin toria vastapäätä nimeltään P. Värtsi Oy. Heikki Värtsin ensimmäinen rooli oli Pinokkiona Jyväskylän Työväenteatterissa 11-vuotiaana. Paikallisen liikunnanopettajan tekemä koreografia sytytti pojassa ajatuksen tanssijan urasta.[2]

Värtsi aloitti ylioppilaaksi tultuaan opinnot Helsingin kauppakorkeakoulussa, mutta tanssiharrastus vei voiton.[1] Hän aloitti balettitanssijana opiskeltuaan Suomalaisen oopperan balettikoulussa. Kansallisteatterissa hän myöhemmin yhdisti ensitanssijana ja myöhemmin koreografina klassista ja jazztanssia. Jazztanssia Värtsi opiskeli myös New Yorkissa.[1]

Musiikkiteatterikipinän Värtsi sai ohjaamalla Tampereen Teatterissa West Side Storyn ensimmäisenä Suomessa vuonna 1963.[2] Hänen muita ohjauksiaan olivat Viulunsoittaja katolla, Zorbas, Piukat paikat, Enkeleitä Broadwaylla ja Loistokaupunki. Myös wieniläisoperetit ja klassisen baletin esitykset kuuluivat hänen niin tanssi- kuin ohjauskokemuksiinsa. Hän lienee tanssinut tai ohjannut kaikissa Suomen teattereissa ja esiintynyt lukuisilla maailman huippuestradeilla.

Värtsi palkittiin Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1970.[3]

Lähteet

  1. ↑ a b c Balettitanssija Heikki Värtsi on kuollut Helsingin Sanomat. 12.11.2013. Viitattu 12.11.2013.
  2. ↑ a b c Pihlaja, Jaakko: Viisi vuosikymmentä estradilla, Tanssitaiteilija vihkiytyi musiikkiteatterille. Helsingin Sanomat, 16.9.1992, s. A4.
  3. ↑ Suomen Leijonan Pro Finlandia -mitalin saajat aakkosjärjestyksessä - Ritarikunnat ritarikunnat.fi. 9.10.2020. Viitattu 14.6.2021.

Aiheesta muualla