Heinrich Iffland

Nykymaailmassa Heinrich Iffland:stä on tullut yhä enemmän laajaa yleisöä kiinnostava aihe. Teknologian ja globalisaation myötä Heinrich Iffland:stä on tullut yhä tärkeämpi jokapäiväisessä elämässämme. Olipa kyseessä sosiaalinen ilmiö, historiallinen henkilö tai nykyaikainen käsite, Heinrich Iffland on kiinnittänyt monien ihmisten huomion ympäri maailmaa. Tässä artikkelissa tutkimme Heinrich Iffland:n eri puolia ja analysoimme sen vaikutusta nyky-yhteiskuntaan. Lisäksi tarkastelemme sen kehitystä ajan myötä ja sen roolia erilaisissa kulttuurikonteksteissa. Tämän tutkimuksen avulla toivomme saavamme valoa Heinrich Iffland:n tärkeydestä ja merkityksestä tänään.

Heinrich Richard Karl Johannes Iffland (3. huhtikuuta 1897 Danzig-Langfuhr, Saksan keisarikunta[1][2] – maaliskuu 1944 Königsberg, Saksa[3]) oli saksalaissyntyinen valokuvaaja, joka työskenteli Helsingissä vuosina 1922–1939. Häntä pidetään yhtenä Suomen merkittävimmistä 1920–1930-luvun valokuvaajista.[1]

Heinrich Ifflandin vanhemmat olivat salaylifinanssineuvos Richard Iffland ja Marie Peiker. Hän otti osaa ensimmäiseen maailmansotaan Feld Artillerie-Regiment 97:n luutnanttina 1914–1918 ja tutustui sotatehtävissä Suomeen. Sodan jälkeen Iffland suoritti ylioppilastutkinnon 1919, opiskeli valokuvausta Münchenissä 1920–1922 ja toimi sitten vuodesta 1922 alkaen valokuvaajana Helsingissä.[2] Hän osti vuonna 1930 Karl Emil Ståhlbergin perustaman perinteikkään valokuvaamon Atelier Apollon, jossa oli työskennellyt vuodesta 1922 lähtien.[1]

Iffland kuvasi paljon henkilö- ja muotikuvia ja harjoitti lisäksi teollisuus- ja arkkitehtuurikuvausta. Hän kuului modernia valokuvakäsitystä suosineeseen ABISS-ryhmään ja osallistui Kameraseuran toimintaan.[4][5][6]

Iffland poistui Suomesta syksyllä 1939 ja kuoli Königsbergissä toisen maailmansodan loppuvaiheissa.[1]

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c d Heinrich Iffland. Kuka kuvasi? Suomen valokuvataiteen museo. Viitattu 4.9.2014.
  2. ↑ a b Iffland Heinrich, Aikalaiskirja 1934
  3. ↑ Heinrich Iffland Detailansicht Volksbund. Arkistoitu 7.5.2020. Viitattu 3.5.2020. (englanniksi)
  4. ↑ Hovi, Päivi: Mainosvalokuva Suomessa. Kehitys ja vaikutteet 1890-luvulta 1930-luvulle, s. 51. Helsinki: Taideteollinen korkeakoulu, 1990.
  5. ↑ Salo, Merja: ”Päiväperhon arkeologiaa”, Mainoskuva – mielikuva, s. 13–16. (Toimittanut Kimmo Lehtonen) Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1991.
  6. ↑ Heinonen, Visa ja Konttinen, Hannu: Nyt uutta Suomessa! Suomalaisen mainonnan historia, s. 92. Helsinki: Mainostajien liitto, 2001. ISBN 952-5262-10-3