Tässä artikkelissa aiomme sukeltaa Hekatompedon (Ateena):n kiehtovaan maailmaan. Sen alkuperästä ja kehityksestä sen merkitykseen nyky-yhteiskunnassa tutkimme kaikkia näkökohtia, jotka tekevät Hekatompedon (Ateena):stä kiinnostavan ja keskustelun aiheen. Opimme sen eri puolista, sen vaikutuksista elämäämme ja sen vaikutuksista kulttuurisella ja sosiaalisella alalla. Yksityiskohtaisen analyysin ja syvällisen tarkastelun avulla löydämme kaiken, mitä Hekatompedon (Ateena):llä on tarjota ja miten se on merkinnyt ennen ja jälkeen historian. Valmistaudu uppoutumaan tälle jännittävälle matkalle ja löydä kaikki puolet, jotka tekevät Hekatompedon (Ateena):stä tutkimisen arvoisen teeman.
Hekatompedon | |
---|---|
Ἑκατόμπεδον | |
![]() Ennallistuspiirros temppelistä. Hermann Luckenbach, 1905. |
|
Sijainti | Akropolis, Ateena, Attika, Kreikka |
Rakennustyyppi | kreikkalainen temppeli |
Tyylisuunta | doorilainen |
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla |
Hekatompedon (m.kreik. Ἑκατόμπεδον tai Ἑκατόμπεδος, Hekatompedos, ”Sata jalkaa (pitkä)”) oli arkaainen Athene-jumalattarelle omistettu kreikkalainen temppeli Ateenan Akropolis-kukkulalla. Se on varhaisin tunnettu temppeli nykyisen Parthenonin temppelin paikalla.[1]
Temppeli rakennettiin Peisistratoksen suvun tyrannian aikana. Sen rakentaminen alkoi noin vuonna 570 eaa., ja se valmistui noin vuonna 550 eaa. Temppeli purettiin ateenalaisten voitettua persialaiset Marathonin taistelussa vuonna 490 eaa., jolloin samalle paikalle alettiin rakentaa niin kutsuttua Vanhaa Parthenonia. Vanha Parthenon tuhoutui persialaissodissa vuonna 480 eaa., minkä jälkeen paikalle rakennettiin siinä edelleen oleva Parthenonin temppeli.
Temppelin olemassaolo tunnetaan historiallisista dokumenteista. Sen perustukset ovat hävinneet, mutta arkeologit ovat tunnistaneet kukkulan kaivauksissa osan kivistä sen rakenteellisiksi osiksi ja koristeluiksi. Temppelin nimi viittasi sen pituuteen, joka oli sata jalkaa eli 32,8 metriä (hekatompedon-temppeli). Temppeli edusti doorilaista tyyliä. Se oli rakennettu kalkkikivestä, ja sen koristelussa oli käytetty Hymettos-vuoren kiveä sekä Pentelikon-vuoren ja Paroksen marmoria. Itäpään koristelun aiheena oli gigantomakhia ja länsipään aiheena theriomakhia eli taistelu erilaisia hirviöitä vastaan.[2] Säilyneet osat ovat nykyisin Akropolis-museossa.[1]