Helge Nygrén

Nykymaailmassa Helge Nygrén:stä on tullut erittäin tärkeä ja kiinnostava aihe ihmisille ympäri maailmaa. Teknologian ja globalisaation myötä Helge Nygrén:n merkitys ihmisten jokapäiväisessä elämässä on kasvanut, ja se on vaikuttanut muun muassa koulutukseen, työhön, politiikkaan ja terveyteen. Tästä syystä on tärkeää ymmärtää ja analysoida yksityiskohtaisesti, kuinka Helge Nygrén muuttaa ja muokkaa maailmaa, jossa elämme, sekä mahdollisia seurauksia, joita tällä voi olla tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa tutkimme perusteellisesti Helge Nygrén:n vaikutuksia ja merkitystä nykyään sekä sen tarjoamia haasteita ja mahdollisuuksia nyky-yhteiskunnalle.

Helge Nygrén vuonna 1964.

Helge Erkki Waldemar Nygrén (30. lokakuuta 1924 Helsinki – 16. joulukuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen urheilukirjailija.

Nygrén työskenteli TUL-lehden toimitussihteerinä vuosina 1945–1953 sekä myöhemmin päätoimittajana Urheilun Kuva-Aitassa ja Moottoriurheilu-lehdessä. Vuosina 1965–1978 hän toimi Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n tiedotuspäällikkönä.

Helge Nygrén oli yksi Suomen tuotteliaimpia urheilukirjailijoita. Hän julkaisi itse tai oli mukana toimittamassa yli 40 urheiluaiheista kirjaa. Nygrénin merkittävimpänä teoksena voidaan pitää vuosina 1978–1988 julkaistua 6-osaista Suuri Olympiateos -kirjasarjaa, jota hän toimitti yhdessä Markku Siukosen kanssa. Se on saanut useita tunnustuksia, teos valittiin muun muassa Vuoden urheilukirjaksi vuonna 1988. [1]

Nygrénillä oli myös suuri urheiluaiheinen kirjasto, joka käsitti yli 6 000 teosta. Ne ovat nykyään Suomen Urheilumuseon kokoelmissa. Professorin arvonimen Nygrén sai vuonna 1980 ja kunniatohtorin vuonna 1982. Suomen olympiakomitean hallitukseen hän kuului vuosina 1973–1988. [2]

Teoksia

  • Rallin maailma (Juhani Melartin kanssa, 1967)
  • Punainen olympia (1969)
  • Pitkä latu – vuosisata suomalaista hiihtourheilua (Antero Raevuoren ja Tarmo Mäki-Kuutin kanssa, 1973)
  • Paavo Nurmi (Sulo Kolkan kanssa, 1974)
  • Politiikkaa olympian ympyröissä (1977)
  • Suuri Olympiateos 1–6 (Markku Siukosen ym. kanssa, 1978–1988)
  • Sisu Suomen ja maailman maanteillä (1981)
  • Wiipuri – menetetty, mutta ei unohdettu urheilukaupunki (1986)
  • Vuosisadan mittainen ponnistus – Helsingin Ponnistus 1887–1987 (1987)
  • 10000 kysymystä (Kauko Saarentaus, Kirsti Rautiainen, Helge Nygrén, 1987)
  • Paavo Nurmi – juoksijain kuningas (mukana työryhmässä, 1988)
  • Suuri areena (1988)
  • 1800-luvulla Suomessa perustetut urheiluseurat (1989)
  • Olympiatuli joka sammui sodan tuuliin (1991)
  • Kilpakenttien sankarit 2 (avustajana, 1993)

Lähteet

Viitteet