Tänään haluamme puhua Heliopolites:stä, aiheesta, joka on saanut suurta merkitystä viime vuosina. Heliopolites on ongelma, joka vaikuttaa kaiken ikäisiin, sukupuolisiin ja kansallisuuksiin kuuluviin ihmisiin, sillä sen on osoitettu vaikuttavan merkittävästi jokapäiväisen elämän eri osa-alueisiin. Ilmestymisensä jälkeen Heliopolites on synnyttänyt lukuisia keskusteluja, tutkimusta ja muutoksia eri osa-alueilla, mikä saa meidät pohtimaan sen merkitystä ja vaikutusta tämän päivän yhteiskuntaan. Tässä artikkelissa tutkimme tarkemmin Heliopolites:n vaikutuksia ja sen vaikutuksia tulevaisuuteen.
Heliopolites | |
---|---|
Ἡλιοπολίτης 𓈭 |
|
![]() Nomoksen sijainti. |
|
Sijainti | |
![]() ![]() Heliopolites |
|
Koordinaatit | |
Valtio | Egypti |
Historia | |
Tyyppi | nomos |
Ajanjakso |
muinainen Egypti kreikkalainen ja roomalainen Egypti |
Valtakunta |
muinaisen Egyptin dynastiat Ptolemaiosten valtakunta Rooman valtakunta |
Alue | Ala-Egypti |
Numero | 13. (L13) |
Pääkaupunki | Heliopolis |
Aiheesta muualla | |
Heliopolites (m.kreik. Ἡλιοπολίτης/Ἡλιοπολείτης νομός, Hēliopolitēs/Hēliopoleitēs nomos),[1][2] egyptiläisittäin Heka-andju (egypt. 𓈭, Ḥqꜣ-ꜥnḏ),[3] oli muinaisen Egyptin nomos eli maakunta tai hallintopiiri. Se sijaitsi Ala-Egyptissä ja oli numeroltaan kyseisen alueen 13. nomos.[4][5][6][7][8][9]
Nomoksen alkuperäisen egyptinkielisen nimen suomennos on ”Mahtava valtikka”. Nimestä esiintyy tutkimuksessa lukuisia erilaisia lukutapoja ja translitteraatioita, jo mainitun lisäksi myös muun muassa Heq-at ja Ḥeka-Redj.[4][5][6][7][8] Tutkimuksessa nomokseen viitataan usein tunnuksella L13.[1]
Heliopoliteen nomos oli yksi Ala-Egyptin kahdestakymmenestä nomoksesta, ja se oli numeronsa mukaisesti alueen 13. nomos. Nomos sijaitsi Niilin suiston kaakkoisosassa Niilin pääuoman pohjoisosan ja Niilin itäisimmän Pelusiakos-suuhaaran itäpuolella. Sen eteläpuolella sijaitsi Ylä-Egyptin Afroditopoliteen nomos (U22), länsipuolella eli joen toisella puolella Memfiteen (L01), Letopoliteen (L02) ja Athribiteen (L10) nomokset, ja pohjoispuolella Bubastiteen (L18) ja Heroopoliteen (L08) nomokset.
Nomoksen pääkaupunki (mētropolis) oli Heliopolis eli egyptiläisittäin Iunu (nyk. Matariya).[9][7] Sen muihin paikkoihin lukeutui Babylon eli Kheriaha.[9]
Heliopoliteen nomos oli olemassa egyptiläisellä nimellään Egyptin faaraodynastioiden kaudella. Kreikkalaisen nimensä se sai hellenistisellä kaudella eli Ptolemaiosten aikana, jolloin se nimettiin tuolloisen pääkaupunkinsa mukaan. Nimi oli käytössä Egyptin kreikkalais-roomalaisena aikana. Tutkimuksessa nomoksesta käytetään usein tunnusta L13, jolla siihen voidaan viitata nimenmuutoksista riippumatta.
Nomos on yksi Ala-Egyptin kahdeksasta vanhimmasta tunnetusta nomoksesta.[4] Bubastiteen (L18) nomos erotettiin omaksi alueekseen Heliopoliteesta.[9] Antiikin aikana nomos tunnetaan Ptolemaios II Filadelfoksen aikaisesta tuloverotusta käsittelevästä papyruksesta (Papyrus Revenue Laws, Rev. pap.). Antiikin ajan lähteistä nomoksen mainitsevat Strabon, Plinius vanhempi ja Klaudios Ptolemaios. Se tunnetaan myös nomoksen lyömistä roomalaisaikaisista rahoista.[4]
Nomoksen pääjumala oli Ra eli Aurinko, josta myös sen pääkaupunki Heliopolis sai kreikkalaisen nimensä.[5][10][11] Nomoksen muita jumalia olivat Hathor Heliopoliissa sekä Atum Babylonissa.[9] Faarao Senusret I:n niin kutsutussa Valkoisessa kappelissa nomoksen jumalana esiintyvät Isis ja Sun Bast.[9]