Helleenit

Nykyään Helleenit on aihe, joka on kiinnittänyt kaiken ikäisten ihmisten huomion eri puolilta maailmaa. Helleenit on ollut tutkimuksen, keskustelun ja pohdinnan kohteena sen alkuperästä sen vaikutukseen moderniin yhteiskuntaan. Sen relevanssi ja merkitys tekevät siitä maailmanlaajuisesti kiinnostavan aiheen, koska sen vaikutus ulottuu eri aloille, mukaan lukien kulttuuriin, politiikkaan, tieteeseen ja teknologiaan. Tässä artikkelissa tutkimme Helleenit:een liittyviä eri näkökohtia sen historiasta sen nykypäivän vaikutuksiin. Tavoitteena on tarjota kattava ja rikastuttava näkemys tästä kiehtovasta aiheesta.

Helleenit (m.kreik. Ἕλληνες, Hellēnes) tai panhelleenit (Πανέλληνες, Panhellēnes) oli antiikin Kreikassa yleisnimitys kaikille kreikkalaisille. Se oli peräisin Hellenistä ja alun perin tämän johtaman thessalialaisen heimon nimi. Helleenien alkuperäinen asuma-alue oli Hellas. Myöhemmin termi laajeni tarkoittamaan koko varsinaista Kreikkaa.[1][2][3]

Helleeniseksi alueeksi laskettiin koko se alue, minne kreikkalaiset olivat siirtokuntineen levittäytyneet. Varsinkin antiikin Kreikan kaupunkivaltioiden itsenäisyyden aikaan kreikkalaiset kutsuivat kaikkia, jotka eivät olleet helleenejä, barbaareiksi. Varhaiskristillisellä ajalla helleeni viittasi pakanoihin tai kaikkiin pakanuudesta kristinuskoon kääntyneisiin, vastakohtana juutalaiset tai juutalaiskristityt.[1] Nykyisin myös modernit kreikkalaiset kutsuvat itseään helleeneiksi.

Lähteet

  1. a b Liddell, Henry George & Scott, Robert: Ἕλλην, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  2. Liddell, Henry George & Scott, Robert: Πανέλληνες, οἱ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
  3. Smith, William: ”Graecia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)