Nykyään Helsingin pohjoinen ruotsalainen seurakunta:llä on keskeinen paikka nyky-yhteiskunnassa. Hänen vaikutusvaltansa ulottuu kaikille elämänalueille politiikasta viihteeseen. Tekniikan kehittymisen myötä Helsingin pohjoinen ruotsalainen seurakunta:stä on tullut helpommin saatavilla kuin koskaan, mikä on vaikuttanut merkittävästi ihmisten vuorovaikutukseen ja kommunikointiin. Tässä artikkelissa tutkimme edelleen Helsingin pohjoinen ruotsalainen seurakunta:n roolia nykyaikaisessa elämässä analysoimalla sen merkitystä ja vaikutuksia eri yhteyksissä. Alkuperäistään nykytilanteeseensa tämä aihe on tärkeä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita ymmärtämään ympäröivää maailmaa.
Helsingin pohjoinen ruotsalainen seurakunta | |
---|---|
Helsingfors norra svenska församling | |
![]() Ensimmäisten yksikamaristen valtiopäivien avajaisjumalanpalvelus Nikolainkirkossa 1907. |
|
Perustettu | 1906 |
Erotettiin | Helsingin kaupunkiseurakunta |
Lakkautettu | 2009 |
Liitetty | |
Pääkirkko | Suurkirkko |
Helsingin pohjoinen ruotsalainen seurakunta (ruots. Helsingfors norra svenska församling) oli vuosina 1906–2009 toiminut seurakunta, joka muodostettiin Helsingin kaupungin seurakunnasta vuonna 1905 senaatin päätöksellä. Jakoa toimeenpantaessa seurakunnan 1. komministeri siirtyi pohjoiseen seurakuntaan. Jumalanpalveluksia varten seurakunta käytti yhteisesti vastaavan suomalaisen seurakunnan kanssa Suurkirkkoa ja Vanhaa kirkkoa. Vuonna 1956 seurakunta määrättiin jaettavaksi kahtia ja perustettavaksi Tuomaan seurakunta, joka aloitti toimintansa vuonna 1961. Seurakunta liitettiin vuonna 2009 Johanneksen seurakuntaan.[1]
Seuraavat henkilöt toimivat Helsingin pohjoisen ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherroina:[2][3]